ERIÄVÄ MIELIPIDE KOSKIEN KUNNANHALLITUKSEN 25.1.2022 KOKOUKSEN §36 KEMINMAAN KUNNAN MAAPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2021-2024
ERIÄVÄ MIELIPIDE KOSKIEN KUNNANHALLITUKSEN 25.1.2022 KOKOUKSEN §36 KEMINMAAN KUNNAN MAAPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2021-2024
Maapoliittista ohjelmaa on Keminmaassa käsitelty kesäkuusta 2021 saakka. Viranhaltijatyönä huolellisesti laadittu ohjelma oli esityksen pohjana. Kunnanhallituksen kokouksessa Eeva Lääkön esityksestä ohjelmasta poistettiin tärkeitä kohtia kokouksessa 22.6.2021. Valtuustossa 1.7.2021 Maapoliittinen ohjelma herätti paljon keskustelua ja valtuutetut ihmettelivät, miksi ohjelmasta on poistettu kunnalle tärkeitä kohtia. Asia palautettiin valmisteluun.
Kunnanhallitus nimesi syksyllä työryhmän, jossa valmistelimme maapoliittista ohjelmaa yhdessä viranaltijoiden kanssa. Työryhmässä oli luottamushenkiöistä Risto Rimpisalo, Auli Tasala, Tommi Lepojärvi ja Eeva Lääkkö. Työryhmä päätti ottaa omilta ryhmiltään kannanotot kiistana olleisiin asioihin. Auli Tasala ja Risto Rimpisalo pyysivät ryhmien kannan ja ilmoittivat, että Kempar ja Vasemmistoliitto ovat virkamiestyönä tehdyn alkuperäisen ohjelman kannalla. Tommi Lepojärvi ilmoitti, ettei keskustan ryhmä ole asiaa käsitellyt mutta keskustan kunnanhallituksen jäsenet ovat sillä kannalla, että kunnanhallituksen 22.6. esittämä muutettu maapoliittinen ohjelma on heidän kantansa. Työryhmä ei siis päässyt yksimieliseen esitykseen ja asia tuli hallituksen käsittelyyn 25.1.22. Kunnanjohtaja Mauri Posio esitti, että hallitus esittää valtuustolle alkuperäistä virkamiestyönä tehtyä maapoliittista ohjelmaa.
Kunnanhallituksen kokouksessa Tommi Lepojärvi esitti, että kunnanhallituksen 22.6.2021 hyväksytty karsittu maapoliittinen ohjelma tulee kunnanhallituksen päätökseksi ja esitykseksi valtuustolle. Asiasta oli tiukka äänestys (4-5) ja Lepojärven esitys tuli päätökseksi.
Mitä eroa on virkamiestyönä tehdyllä maapoliittisella ohjelmalla verrattuna Lepojärven esittämään ohjelmaan? Virkamiestyönä tehdystä ohjelmasta on Lepojärven esityksessä poistettu tärkeitä kohtia
– Kohta 4.1. Neljännen kappaleen viimeinen lause. Kunta harkitsee myös Maankäyttö- ja rakennuslain (99, 100 §) mahdollistamaa lunastusta, mikäli kunnan kehityksen kannalta strategisesti tärkeitä alueita ei saada hankittua vapaaehtoisin kaupoin tai kaavoitusta turvattua muilla keinoin.
Lunastusta ei ole Keminmaassa tietääkseni koskaan käytetty ja sen käyttäminen vaatisi vahvat perustelut ja paljon etukäteisvalmistelua, kauppaneuvotteluja jne. ennen kuin lunastukseen voidaan mennä. Lunastus ei sittenkään ole kunnan omissa käsissä, sillä lunastus vaatii ministeriön luvan, mutta kunta on tietenkin asiassa aloitteellinen. Vaikka keinoa ei olisi koskaan tarkoitus käyttää, olisi typerää, että kunta katkoo etukäteen omia siipiään ja poistaa työkalupakista vapaaehtoisesti lain mahdollistamia keinoja kehittää yhteiskuntaa. Tulevaisuudesta ei voi koskaan tietää, siksi kaikki mahdollisuudet olisi pidettävä vireillä.
Kohta 4.4. Ensimmäinen kappale. Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain perusteella mahdollisuus antaa rakentamiskehotus yksityisen omistamalle, vajaasti rakennetulle rakennuspaikalle.
Rakentamiskehotuksia voi kunta käyttää siellä, missä kaava on laadittu yksityisten maalle, kunnallistekniikka toteutettu kaavan mukaisena, mutta tonttien rakentaminen ei ole toteutunut. Ihan normaali keino työkalupakissa. Kun rakennetaan kallis infra niin toiveena tietysti on, että alue tulee hyödynnettyä mahdollisimman hyvin.
Kohta 7. Kymmenes kappale viimeinen lause ja Muitakin hankintakeinoja käytetään, jos vapaaehtoiseen kauppaan ei päästä ja kohde on maankäytöllisesti merkittävä.
Muutkin keinot on syytä olla kunnan ”työkalupakissa”. En ymmärrä, miksi kunta nyt linjaisi, ettei näitä keinoja käytettäisi.
Kohta 7. yhdestoista kappale. Mikäli maa-aluetta ei saada kunnan omistukseen ja maanomistajan kanssa ei päästä yhteisymmärrykseen maankäyttösopimuksesta, käytetään lain suomia, kohdissa 4.2 ja 4.4 mainittuja keinoja.
Näistä kohdista etenkin kohta 4.2 on hyvin tärkeä Keminmaan kunnalle.
”4.2Yksityisen maan kaavoittaminen, sopimukset Kunnan ensisijaisena tavoitteena on hankkia ennen kaavoitusta raakamaa kunnan omistukseen. Yksityisomistuksessa olevien maiden kaavoittaminen on perusteltua, kun sillä tavoitellaan kuntarakenteen eheyttämistä tai pienet alueet liittyvät luontevasti kunnan kaavahankkeisiin. Kaavamuutostilanteissa yksityisen maanomistajan kanssa sovitaan asemakaavan toteuttamiseen liittyvistä seikoista ja kustannuksista maankäyttösopimuksin. Niissä määritellään osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Asemakaavoituksen käynnistämissopimus (MRL 91 b §) voidaan laatia ennen kaavoitustyön alkamista tai sen alkuvaiheessa. Siinä sovitaan maanomistajan ja kunnan välillä hankkeen käynnistämisestä, kaavoituksen kustannuksista ja niiden jakamisesta. Maankäyttösopimus (MRL 91 b §) laaditaan siinä vaiheessa, kun kaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä. Kaavan sisällöstä ei sopimuksella voida sopia. Niillä maanomistajilla, jotka saavat kaavoituksesta merkittävää maan arvon nousua, on velvollisuus osallistua kaavan toteutuksen kustannuksiin. Jos kaavoituksesta merkittävää hyötyä saavan maanomistajan kanssa ei päästä sopimukseen kaavoituksen kustannusten jakamisesta, voi kunta kaavan hyväksymisen jälkeen päättää kehittämiskorvauksen (MRL 91 c §) käynnistämisestä. Sen perusteena on kaavan toteuttamisen suunnittelu-, rakentamis- ja hankintakustannukset ja se voi olla maksimissaan 60 % asemakaavasta johtuvasta tontin arvon noususta.”
Keminmaassa yksityisten maita kaavoitetaan vain sopimusperusteisesti ja niillä sopimuksilla sitoutetaan maanomistajat osallistumaan kaavoituskustannuksiin ja lisäksi heiltä leikataan maan ”ansioton arvonnousu”. Tämä on toiminut hyvin ja on yleinen käytäntö.
Aalto-yliopiston diplomityö/Jukka Koponen: Maapoliittisten ohjelmien vertailu kuntien välillä, 28.12.2019 löytyy netistä. Diblomityössä ilmenevissä kunnissa kaikissa on nämä keinot kunnilla käytössä. Myös nopea vertailu muihin Lapin kuntiin osoittaa, että näitä keinoja ei ole poistettu kuntien käytöstä. Miksi Keminmaa poikkeaisi yleisesti hyväksytystä tavasta?
Löytyy netistä. Muistaakseni jokaisessa 11 tutkitussa ohjelmassa on kirjattuina ja käytettävissä ne keinot, joita Keminmaalla “Lepojärven joukot” ei halua kirjattavaksi.
Keminmaan kunnan maapoliittinen ohjelma on työväline, jolla varmistetaan ja luodaan edellytykset suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti kunnan maankäyttöä, rakentamista ja muuta toimintaa.
Näillä poistoilla ja poliittisella päätöksenteolla pyritään heikentämään kunnan mahdollisuuksia maankäyttöratkaisulla kehittää kuntaa.
Aktiivisella maa- ja kaavoituspolitiikalla turvataan perusta kunnan kasvulle ja kehittymiselle ja varmistetaan kuntalaisille monipuoliset ja viihtyisät asumisvaihtoehdot ja elinkeinoelämälle hyvä toimintaympäristö. Maapolitiikalla tuetaan kunnan elinkeino- ja palvelustrategiaa, varmistetaan kohtuuhintainen, monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta ja pidätetään kunnalle kunnan tekemistä toimenpiteistä aiheutuva maan arvon nousu.
Maapoliittinen ohjelma sitoo myös kunnan tytäryhtiöitä. Hankaloituuko sähkö- ja vesi/viemärieverkkojen rakentaminen jos nämä Lepojärven esittämät keinot poistetaan maapoliittisesta ohjelmasta…
Tulee vain mieleen mitä virkaa on maapoliittisella ohjelmalla, jossa kunta rajaa vapaaehtoisesti itseltään pois lain sallimat keinot edistää tarvittaessa kaavoituksen ja maankäytön järkevää ja tarkoituksenmukaista toteuttamista?
Auli Tasala
kunnanhallituksen varapuheenjohtaja
Petri Juntikka
kunnanhallituksen jäsen
Heli Trög
kunnanhallituksen varajäsen