Kirjoitettu 3.7.2020

Eriävä mielipide Tilapäisen valiokunnan kokouksen 2.7.2020 asiakohtaan: 18 § Tilapäisen valiokunnan päätösehdotus valtuustolle

Eriävä mielipide

Tilapäisen valiokunnan kokouksen 2.7.2020 asiakohtaan:
18 § Tilapäisen valiokunnan päätösehdotus valtuustolle

Vastustan tehtyä päätöstä, koska tilapäisen valiokunnan saamat vastaukset ovat keskenään hyvinkin ristiriitaisia ja sisältävät vahvoja väitteitä puolesta ja vastaan.
Väitteet kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminnasta ovat yleiselle tasolle jääneitä väitteitä, jotka ovat jääneet tarkemmin yksilöimättä. Kokousasiakirjat, kokouspäivät ja §:t sekä arvosteltu tekotapa ovat pääosin jääneet riittävästi yksilöimättä.

Eriävien mielipiteiden arvostelun osalta väitteet ovat jääneet myös riittävästi yksilöimättä.

Myöskin viitaukset hallintosäännön rikkomiseen ovat jääneet tarvittavalla tavalla yksilöimättä.

Erityistä mielipahaa on aiheuttanut se, ettei kunnanhallituksen puheenjohtaja ole taipunut kunnanhallituksen enemmistön tahtoon, vaan on uskaltanut olla erimieltä ja jopa käyttänyt lakiin perustuvaa oikeuttaan jättää tarvittaessa kyseenalaisiin päätöksiin eriävän mielipiteensä.

On suurta viisautta käyttää tarvittaessa itsenäisesti Kuntaliiton oikeudellisen yksikön saatavilla olevaa lainopillista asiantuntijapalvelua. Sitä ei pidä lukea viaksi, vaan se osoittaa rohkeutta yrittää valmistella toimielimen tehtäviä päätöksiä oikeudellisesti kestävällä tavalla.

En voi yhtyä esitykseen erottaa kunnanhallituksen puheenjohtajisto (puheenjohtaja), koska sille ei ole olemassa asiallisia lakiin perustuvia perusteita.
Kiinnitän myös huomiota jo aiemmissa kokouksissa jätettyihin eriäviin mielipiteisiin, joita ei huomioitu tilapäisen valiokunnan työskentelyssä.

18.5.2020 kokouksessa esitimme Marko Vuorisen kanssa suullisia kuulemisia (§ 3) ja kuulemiskirjeillä kuultavien henkilöiden lisäämistä (4 §) tuloksetta.
Olemme yhdessä Marko Vuorisen kanssa arvostelleet tilapäisen valiokunnan kuulemiskirjeiseen vastaamiselle asetettuja erityisen tiukkoja määräaikoja, tuloksetta.

Keminmaassa 2.7.2020

Jyrki Savikuja
Tilapäisen valiokunnan jäsen

Kirjoitettu 12.6.2020

Tilapäinen valiokunta: 3/2020 10.6.2020 15:00 Pöytäkirja

Tilapäinen valiokunta: 3/2020
10.6.2020 15:00
Pöytäkirja

http://keminmaa.tweb.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_kokl_tweb.htm

Kirjoitettu 4.6.2020

Tilapäinen valiokunta: 2/2020 1.6.2020 17:00 Pöytäkirja

Tilapäinen valiokunta: 2/2020
1.6.2020 17:00
Pöytäkirja

http://keminmaa.tweb.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=2638

Kirjoitettu 25.5.2020

Keminmaan tilapäisen valiokunnan 18.5.2020 kokouksen pöytäkirja:

Keminmaan tilapäisen valiokunnan 18.5.2020 kokouksen pöytäkirja:

http://keminmaa.tweb.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=2632

ESITYS TILAPÄISEN VALIOKUNNAN KOKOUKSELLE 18.5.2020

Oheiseen Kuntaliiton vastaukseen Keminmaan kunnanhallitukselle 7.5.2020 § 20 esitämme, ettei tilapäinen valiokunta käynnistä työskentelyään, ennen kuin on selvitetty sen perustamisen, toimeksiannon ja työskentelyn lailliset perusteet.

On mahdollista, ettei Keminmaan valtuusto voi tehdä näin nimetyn tilapäisen valiokunnan esityksen perusteella päätöksiä, jotka olisivat laillisesti täytäntöön pantavissa.

”Lähettäjä: Myllymäki Juha
Vastaanottaja: ”auli.tasala@nullkeminmaa.fi” , ”raimo.arponen@nullkeminmaa.fi” , ”soili.rautio@nullkeminmaa.fi” , Lepojärvi Tommi
Cc: Mauri Posio , ”hannele.matinlassi@nullkeminmaa.fi” , Oksanen Annaliisa , Myllymäki Riitta , Sulonen Arto
Lähetetyt: 5/14/2020 17:36
Aihe: Tilapäisen valiokunnan asettaminen/Keminmaa

Hei,

Kuntaliiton vastaus Keminmaan kunnanhallitukselle koskien valtuustokäsittelyä 7.5.2020 § 28.

Kuntaliiton lakiyksiköltä on kysytty seuraavaa:
• onko kunnanhallituksen esitykseen tilapäisen valiokunnan asettamisesta erottamaan kunnanhallituksen puheenjohtajisto mahdollisuus tehdä kokouskäsittelyn aikana vastaehdotusta
• jos on, miten asia olisi tullut käsitellä
• ovatko kunnanhallituksen puheenjohtajat olleet esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn

Lakiyksikön näkemyksen mukaan kunnanhallituksen esitykseen tilapäisen valiokunnan asettamisesta on voitu tehdä vastaehdotus. Molemmissa ehdotuksissa on ollut kysymys kunnanhallitukseen kuuluvien henkilöiden luottamuksen arvioinnista ja tilapäisen valiokunnan tehtävänannon sisällöstä. Tulkintamme mukaan vastaehdotus olisi tullut ottaa mukaan äänestykseen. Aloitteen palauttaminen kunnanhallituksen käsiteltäväksi tilanteessa, jossa se ei tosiasiassa voi aloitetta myöskään käsitellä, on myös prosessiekonomian valossa raskas toimenpide.

Asian käsittelyssä tapahtunut menettelyvirhe on korjattavissa käsittelemällä asia uudestaan valtuustossa.

Tulkintamme on myös, että kunnanhallituksen puheenjohtajistoon kuuluvien olisi tullut varovaisuusperiaatteen vuoksi jäävätä itsensä asian käsittelyssä (Kuntalain kommentaariteos, s. 317, Harjula-Prättälä 2019).

Ystävällisin terveisin

Juha Myllymäki
lakiasiain johtaja | direktör för juridiska ärenden
Lakiasiat | Juridik
Suomen Kuntaliitto ry | Finlands Kommunförbund rf Regional Authorities
Toinen Linja 14, 00530 HELSINKI
Finland
+358 9 771 2193, +358 50 408 4392”

Jyrki Savikuja
Tilapäisen valiokunnan jäsen

Marko Vuorinen
Tilapäisen valiokunnan jäsen

MUUTOSESITYS

Tilapäisen valiokunnan 18.5.2020 kokouksen esityslistan

3 § Tilapäisen valiokunnan työskentely

Esitämme, että tilapäinen valiokunta kuulee myös henkilökohtaisesti henkilöitä, joiden kuuleminen katsotaan asian selvittämisen vuoksi välttämättömäksi.
Tällaisia henkilöitä käsityksemme mukaan ovat ainakin: kunnanhallituksen puheenjohtajat, kunnanjohtaja ja hallintojohtaja. Kyseiset henkilöt ovat asemaltaan sellaisia, jotka voivat vastata niihin tilapäisen valiokunnan asettamista koskevassa aloitteessa esitettyihin perusteisiin kunnanhallituksen puheenjohtajiston erottamiselle. Kuultaville esitettävät kysymykset on syytä laatia etukäteen tilapäisien valiokunnan kokouksessa. Kuulemiseen osallistuu koko tilapäinen valiokunta, jonka jäsenille on varattava mahdollisuus esittää tarvittavia lisäkysymyksiä.

Pidämme tärkeänä vastapuolen kuulemisen periaatetta, jonka mukaan (tuomioistuin) ei saa ratkaista sen käsiteltäväksi saatettua juttua ennen kuin vastapuolella on ollut tilaisuus antaa vastineensa asiassa.
Tällöin jo selvityksensä antaneen henkilön kuuleminen toistamiseen voi osoittautua välttämättömäksi, jos eri osallisten kertomukset ovat ristiriitaisia keskenään.

4 § Kuulemiskirjeet

Esitämme, että kirjallisesti kuultavien joukkoa laajennetaan koskemaan seuraavia henkilöitä:
Muut kunnanhallituksen kokouspiirin kuuluvat eli valtuuston puheenjohtajisto
Talous- ja henkilöstöjohtaja
Vt. Sivistystoimenjohtaja
Perusturvajohtaja
Tekninen johtaja
Elinkeino- ja hankekoordinaattori
Lautakuntien puheenjohtajat
Tilintarkastaja

Katsomme, että kaikki ne henkilöt, jotka ovat tehtävissään olleet yhteistyössä kunnanhallituksen puheenjohtajan kanssa tulisi riittävän selvyyden saamiseksi asiassa kuulla. Henkilökohtainen kuuleminen on välttämätöntä, jotta erottamisperusteisiin liittyneet väitteet voidaan selvittää siten, että kuultavien kertomukset voidaan katsoa olevan heidän omaa tietoa tai näkemystä asiassa ilman, että siihen on aihetta epäillä vaikuttaneen kolmannet osapuolet.

Jyrki Savikuja
Tilapäisen valiokunnan jäsen

ERIÄVÄ MIELIPIDE

3 § Tilapäisen valiokunnan työskentely

Kunnanhallituksen kunnanhallituksen puheenjohtajalle ei ole varattu riittävästi aikaa vastata tilapäisen valiokunnan saamiin selvityksiin, joten vastustan päätöstä.

Haluan saattaa myös tilapäisen valiokunnan tietoon Hallintolain (6.6.2003/434) 33 §:n sekä
Hallituksen esitys Eduskunnalle hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta (HE 72/2002), joita tilapäisen valiokunnan on noudatettava selvityksessään:
33 §
Selvityksen antamiselle asetettava määräaika

Asiakirjan täydentämistä, selityksen antamista ja selvityksen esittämistä varten on asetettava asian laatuun nähden riittävä määräaika.

Asianosaiselle on ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä asian ratkaisemista. Määräaikaa voidaan asianosaisen pyynnöstä pidentää, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi.

Hallituksen esitys Eduskunnalle hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta
HE 72/2002

33 §. Selvityksen antamiselle asetettava määräaika. Pykälä sisältäisi määräajan asettamista koskevat perussäännökset. Hallintomenettelylaissa säädetään yhtäältä selvityksen ja lausunnon antamiselle asetettavasta määräajasta (12 §:n 2 momentti) sekä toisaalta siitä, miten on meneteltävä kun tällainen määräaika asetetaan asianosaiselle (21 §). Kyseinen sääntelytekniikka johtuu hallintomenettelylain kaksijakoisesta soveltamisalasta. Määräajan asettamista koskevat säännökset on mahdollista koota yhteen pykälään luovuttaessa hallintomenettelylain mukaisesta rakenteellisesta kaksijakoisuudesta. Tämä selkeyttäisi lain soveltamista ja olisi johdonmukainen sekä sisällöllisesti helposti ymmärrettävä ratkaisu.

Pykälän 1 momentissa määriteltäisiin tilanteet, jotka edellyttävät määräajan asettamista. Tällaisina mainitaan asiakirjan täydentäminen, selityksen antaminen ja selvityksen esittäminen. Asiakirjan täydentäminen on tavallista vireillepanon yhteydessä, jolloin viranomainen saattaa pyytää hakijaa täydentämään asiakirjassa olevia puutteita. Viranomainen voi myös käsittelyn myöhemmässä vaiheessa pyytää asianosaista tai muuta tahoa täydentämään erilaisissa selvitysasiakirjoissa olevia puutteita.

Selityksellä tarkoitetaan yleensä asianosaisen kuulemistilanteessa antamaa vastausta. Se voi sisältää asianosaisen tahdonilmaisun, joko vaatimuksen tai suostumuksen, sekä asiaan liittyvää selvitystä. Selitys voi lisäksi sisältää vastavaatimuksen asiassa aiemmin tehtyyn vaatimukseen.

Määräajan asettamista edellyttävä selvitys on käsitesisällöltään laaja. Mainittua käsitettä käytettäisiin myös pykäläotsikossa sen soveltamisalaa yleisesti määrittävänä terminä. Selvitys koskee vaatimuksen perusteena olevia tosiseikkoja ja niiden olemassaoloa tukevia todisteita. Selvityksiä esitetään tavallisesti hakemuksen yhteydessä ja asiaa käsittelevälle viranomaiselle annetussa lausunnossa. Asian ratkaisemiseksi tarvittavia selvityksiä voidaan pyytää paitsi asianosaisilta myös viranomaisilta ja muilta asiantuntijatahoilta.

Hallintomenettelylain 21 §:stä poiketen viranomaisella ei olisi harkintavaltaa määräajan asettamisen suhteen, vaan määräaika olisi säännöksessä mainituissa tilanteissa aina asetettava. Ehdotuksella pyritään edistämään hallinnon tehokkuutta ja nopeuttamaan asian käsittelyä.

Määräajan pituus jätettäisiin nykyiseen tapaan viranomaisen harkintaan. Määräajan pituutta rajoitettaisiin kuitenkin siten, että sen olisi oltava asian laatuun nähden riittävä. Asetettavan määräajan riittävyyttä tulisi näin ollen harkita yhtäältä suhteessa pyydetyn selvityksen laajuuteen ja sisältöön sekä toisaalta suhteessa asian käsittelylle varattuun aikaan. Harkinnassa tulisi ottaa huomioon muun ohella selvityksen antajan tosiasialliset mahdollisuudet hankkia selvityksen kohteena olevat tiedot. Pyydettäessä lausuntoa toiselta viranomaiselta, riittävän määräajan pituutta voitaisiin tiedustella myös lausunnon antajana olevalta viranomaiselta.

Pykälän 2 momentin mukaan viranomaisen olisi ilmoitettava asianosaiselle määräajan noudattamatta jättämisen seuraamuksista. Vastaava lähtökohta ilmenee hallintomenettelylain 21 §:stä. Ilmoittamisvelvollisuus koskisi siten ainoastaan niitä asioita, joissa on asianosainen. Jos asianosainen ei käyttäisi hänelle varattua tilaisuutta selvityksen antamiseen määräajassa, asia voitaisiin ratkaista siitä huolimatta. Tästä seikasta tulisi mainita selvityspyynnön yhteydessä, jotta asianosainen ymmärtäisi määräajan noudattamisen merkityksen.

Ehdotuksen mukaan määräaikaa voitaisiin myös yksittäistapauksessa pidentää asianosaisen pyynnöstä. Edellytyksenä kuitenkin olisi, että määräajan pidentäminen on tarpeen asian selvittämiseksi. Säännös ilmentää lähinnä Suomen hallinto-oikeudessa vakiintunutta käytäntöä siitä, ettei muiden kuin prosessuaalisten määräaikojen noudattamatta jättäminen johda oikeudenmenetyksiin. Tämän periaatteen mukaisesti määräajan noudattamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista, mutta määräajan jälkeenkin esitetty selvitys on otettava huomioon päätöksenteossa, jos selvitys on toimitettu ennen asian valmistelun päättämistä. Säännöksen soveltamisessa olisi näin ollen asetettava lähtökohdaksi, että myöhäänkin saapunut selvitys otetaan huomioon, jollei asian käsittely ole edennyt niin pitkälle, että sen huomioon ottaminen päätöksenteossa on käytännössä mahdotonta.

Jyrki Savikuja
Tilapäisen valiokunnan jäsen

Kirjoitettu 16.5.2020

Kuntaliiton vastaus Keminmaan kunnanhallitukselle koskien valtuustokäsittelyä 7.5.2020 § 28.

Kuntaliiton vastaus Keminmaan kunnanhallitukselle koskien valtuustokäsittelyä 7.5.2020 § 28.

Lähettäjä: Myllymäki Juha
Vastaanottaja: ”auli.tasala@nullkeminmaa.fi” , ”raimo.arponen@nullkeminmaa.fi” , ”soili.rautio@nullkeminmaa.fi” , Lepojärvi Tommi
Cc: Mauri Posio , ”hannele.matinlassi@nullkeminmaa.fi” , Oksanen Annaliisa , Myllymäki Riitta , Sulonen Arto
Lähetetyt: 5/14/2020 17:36
Aihe: Tilapäisen valiokunnan asettaminen/Keminmaa

Hei,

Kuntaliiton vastaus Keminmaan kunnanhallitukselle koskien valtuustokäsittelyä 7.5.2020 § 28.

Kuntaliiton lakiyksiköltä on kysytty seuraavaa:

onko kunnanhallituksen esitykseen tilapäisen valiokunnan asettamisesta erottamaan kunnanhallituksen puheenjohtajisto mahdollisuus tehdä kokouskäsittelyn aikana vastaehdotusta
jos on, miten asia olisi tullut käsitellä
ovatko kunnanhallituksen puheenjohtajat olleet esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn

Lakiyksikön näkemyksen mukaan kunnanhallituksen esitykseen tilapäisen valiokunnan asettamisesta on voitu tehdä vastaehdotus. Molemmissa ehdotuksissa on ollut kysymys kunnanhallitukseen kuuluvien henkilöiden luottamuksen arvioinnista ja tilapäisen valiokunnan tehtävänannon sisällöstä. Tulkintamme mukaan vastaehdotus olisi tullut ottaa mukaan äänestykseen. Aloitteen palauttaminen kunnanhallituksen käsiteltäväksi tilanteessa, jossa se ei tosiasiassa voi aloitetta myöskään käsitellä, on myös prosessiekonomian valossa raskas toimenpide.

Asian käsittelyssä tapahtunut menettelyvirhe on korjattavissa käsittelemällä asia uudestaan valtuustossa.

Tulkintamme on myös, että kunnanhallituksen puheenjohtajistoon kuuluvien olisi tullut varovaisuusperiaatteen vuoksi jäävätä itsensä asian käsittelyssä (Kuntalain kommentaariteos, s. 317, Harjula-Prättälä 2019).

Ystävällisin terveisin

Juha Myllymäki
lakiasiain johtaja | direktör för juridiska ärenden
Lakiasiat | Juridik
Suomen Kuntaliitto ry | Finlands Kommunförbund rf Regional Authorities
Toinen Linja 14, 00530 HELSINKI
Finland
+358 9 771 2193, +358 50 408 4392
Juha.Myllymaki@nullkuntaliitto.fi
www.kuntaliitto.fi | www.kommunforbundet.fi | www.localfinland.fi

image001.jpg

Kirjoitettu 31.3.2020

Keminmaan Rajakankaan kaava on nyt lainvoimainen

Rajakankaan kaava on nyt lainvoimainen.
Maakaupat saivat lainvoiman aiemmin talvella.

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
Antopäivä
31.3.2020
Taltionumero
1467
Diaarinumero
1904/1/19
1 (3)
Asia Asemakaavan hyväksymistä koskeva valituslupahakemus

Päätös, jota valituslupahakemus koskee
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 21.3.2019 nro 19/0061/1

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Valituslupahakemus hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valitukseen.
Sen perusteella, mitä muutoksenhakijat ovat esittäneet ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole valitusluvan myöntämisen perustetta.

Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 § 1 momentti Hallintolainkäyttölaki 13 § 2 momentti
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 126 § 1 momentti

Kirjoitettu 26.3.2020

Kunnanhallitus: 7/2020 24.3.2020 15:00 § 145 Kunnanjohtajan sijaisuuden hoitaminen

Tämä asia: Kunnanhallitus: 7/2020
24.3.2020 15:00
§ 145 Kunnanjohtajan sijaisuuden hoitaminen
On suora jatkumo edellisen kunnanhallituksen kokouksen
Kunnanhallitus: 6/2020
18.3.2020 15:00
§ 133 Kunnan poikkeusolojen johtoryhmän toiminta valmiussuunnitelmassa
§ 134 Kunnan johtoryhmän viranhaltijat ja heidän sijaisensa

http://keminmaa.tweb.fi/…/dbisa…/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm…

Kunnanhallituksen kokouksen 7/2020 24.3.2020 15:00 pöytäkirjaa ei ole julkaistu, koska se lienee tarkastamatta?
”Suljetun kokouksen keskustelujen luottamuksellisuus ja salassa pidettävät tiedot

Toimielinten kokoukset valtuustoa lukuun ottamatta ovat lähtökohtaisesti suljettuja. Suljetun kokouksen keskustelut ovat Hyvän hallintokäytännön mukaista ei ole paljastaa ulkopuolisille suljetun kokouksen keskusteluja. Myöskään kokouksen salassa pidettäviä tietoja ei saa paljastaa ulkopuolisille.”

https://kuntalehti.fi/…/lakiklinikka-luottamushenkilon…/

Keminmaan kunnan hallintosääntö, Valtuusto hyväksynyt 14.11.2019 § 117 Voimaantulo 1.12.2019:
14 § Kunnanjohtaja
Kunnanjohtaja vastaa kunnanhallituksen toimialan toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toi- mintaa kunnanhallituksen alaisuudessa kuntalain 38 §:n ja 41 §:n mukaisesti.
Kunnanjohtajan sijaisena toimii hallintosäännön 3 §:ssä todettu viranhaltija, ellei kunnanhallitus ole toisin päättänyt.

KEMINMAAN KUNTA: VALMIUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA 2019 1 VALMIUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA

1.1 Yleisen osan tarkoitus

Kunnan varautumisen ja valmiussuunnittelun tavoite on turvallisen elinympäristön luominen, kunnan palvelutuotannon mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa olosuhteissa ja kriisitilanteiden hallinta.

Keminmaan kunnan valmiussuunnitelma koostuu kuntakohtaisesta valmiussuunnitelman yleisestä osasta ja liitteistä, joista osan jakelua on rajoitettu. Valmiussuunnitelman yleinen osa on laadittu siten, että varsinainen tekstiosa on julkinen ja julkisuuslain (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621) 24 §:n 8 kohdan perusteella salattava aineisto on koottu liitteisiin.

Keminmaan kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa on tiivis kuvaus Keminmaan kunnan varautumisesta arjen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, yhteenveto toimialojen ja liikelaitosten valmiussuunnitelmien tavoitteista ja toimenpiteistä, kuvaus kunnan elintärkeistä toiminnoista, uhkamalleista ja riskeistä sekä linjaus kriisijohtamisesta eri tilanteissa.
Keminmaan kunnan osastot ja tytäryhtiöt varautuvat häiriö- ja poikkeusolojen kriisijohtamiseen ja tehtäviin omilla valmiussuunnitelmillaan, kunnan turvallisuussuunnitelmalla, kunnan kiinteistöille tehdyillä pelastussuunnitelmilla, resursoinnilla ja harjoittelemalla säännöllisesti suunnitelmien mukaista toimintaa.

Keminmaan kunnan kokonaisturvallisuus -käsite muodostuu useiden lakien ja asetusten laillisuusohjauksesta, ministeriöiden ja Lapin aluehallintoviraston sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ohjeista, valmiutta ja turvallisuutta edistävistä suunnitelmista sekä ohjeista ja niiden toimeenpanosta.

Tämä suunnitelma on tarkoitettu otettavaksi tarvittaessa käyttöön normaaliolojen erityistilanteissa, häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa. Tämän suunnitelman mukaisista toi- menpiteisiin ryhtymisestä päättää kunnanjohtaja tai hänen sijaisensa. Yksittäisen osas- ton osalta toimialaa koskevan valmiussuunnitelman käyttöönottamispäätöksen voi tehdä osaston päällikkö tai hänen sijaisensa.

2.4 Poikkeusolot

Poikkeusolo on valmiuslaissa tarkoitettu yhteiskunnan tila, jossa on niin paljon tai niin vakavia häiriöitä tai uhkia, että on tarpeen mahdollistaa viranomaisten tavanomaisesta poikkeava toimivaltuuksien käyttö.

Valmiuslain 1552/2011 mukaan poikkeusoloja ovat:

− Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila,

− Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöönottamista,

− väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat, sekä

− erityisen vakava suuronnettomuus, tällaisen suuronnettomuuden välitön jälkitila ja vaiku- tuksiltaan erittäin vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Poikkeusoloissa kunnan tehtävät painottuvat eri tavalla kuin normaaliaikana. Toiset tehtävät lisääntyvät, toiset tehtävät vähenevät, käyvät tarpeettomiksi tai mahdottomiksi hoitaa. Valtioneuvoston määräyksillä kunnalle voidaan poikkeusoloissa antaa kokonaan uusia tehtäviä, jotka normaalioloissa eivät kunnalle kuulu. Näiden toimien tavoitteena on turvata väestön toimeentulo ja elinmahdollisuudet.

VALMIUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA 2019
Hyväksytty KH 27.8.2019 § 356 KV 19.9.2019 § 85 3.1 Johtaminen
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian 2017 mukaan varautumisesta huolehtiminen on osa kaikkien toimijoiden päivittäistä toimintaa. Johtosuhteet, organisaatiot ja vastuujako säilytetään normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa mahdollisimman muuttumattomina kaikissa tilanteissa. Häiriötilanteessa toimintaa johtavat vastuulliset ja toimivaltaiset viranomaiset tai muut siihen lainsäädännössä velvoitetut turvallisuustoimijat omien tehtäviensä ja toimivaltansa mukaisesti.
Kunnan toiminnan lähtökohtana on, että varautuminen on osa normaalia toimintaa ja johtamista, ja poikkeusolojen johtaminen on normaalin johtamisen soveltamista häiriötilanteissa ja tarvittaessa lisätyin resurssein. Varautumisesta ja poikkeusolojen johtamisesta vastaavat ne toimijat, joiden velvollisuutena on muutoinkin kunnan velvoitteiden ja toiminnan hoitaminen.

Johtaminen häiriötilanteessa perustuu toimivaltaisen viranomaisen toimintaan. Johtamis- ja toimintavalmius ylläpidetään tarvittaessa kaikkina vuorokauden aikoina.
Kunnan taloudellinen ja toiminnallinen suorituskyky turvataan priorisoimalla tehtäviä valmiussuunnitelmien mukaisesti. Kunnan johtoryhmä pidetään toimintavalmiudessa siten, että se kykenee johtamaan kunnan toimintaa kaikissa turvallisuustilanteissa. Pelastuslaitos ja muut viranomaiset tukevat kunnan johtamista häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Tätä varauksellisesti tehtyyn päätökseen suhtautuvien ja kaikkien muidenkin tulisi pohtia: ”Johtosuhteet, organisaatiot ja vastuujako säilytetään normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa mahdollisimman muuttumattomina kaikissa tilanteissa.”

Kirjoitettu 22.2.2020

Keminmaan kunnanhallitus 18.2.2019 § 97 Oikeudellisen asiantuntija-avun hankkiminen kunnanhallituksen jäsenille työsuojelu- asiassa

Tämän kunnanhallituksen kokouksen 18.2.2020 asiakohdan § 97 laillisuutta on syytä miettiä?

KEMINMAAN KUNTA
D/662/01.04.02/2019
Oikeudellisen asiantuntija-avun hankkiminen kunnanhallituksen jäsenille työsuojelu- asiassa
Kunnanjohtaja esitti asian palauttamista valmisteltavaksi ja, että asia käsitellään seuraavassa kunnanhallituksen kokouksessa.
Kunnanjohtaja jääväsi itsensä. Esteellisyyden peruste hallintolaki 28 § 7 – kohta:
Kunnanjohtaja poistui kokouksesta klo 17.07. Hallintojohtaja toimi tämän pykälän kohdalla esittelijänä.
Hallintojohtaja esitti, että hallituksen ja valtuuston puheenjohtajistolle ja hallintojohtajalle annetaan tehtäväksi tarvittaessa hankkia ulkopuolista lainopillista asiantuntijapalvelusta esiin tulleiden työsuojeluongelmien selvittämiseksi. Mikäli työsuojeluongelmien selvittämisen yhteydessä tulee tilanne, että asiantuntija-apuun tulee käyttää kunnan määrärahoja, selvitetään ensin asiantuntijapalveluiden hankkimisesta se, että voidaanko kunnan määrärahoja käyttää em. asiantuntija-avun hankkimiseen. Jos näin on, tekee kunnanhallitus asiasta erillisen päätöksen.
Lisäksi kunnanhallitus totesi, että asian kiireellisyyden aiheuttaja on Aville toimitettu työsuojeluilmoitus sekä 14.1.2020 hallituksen päätös.

= = =

Kirjauksessa ei käy selville asiassa käytetyt puheenvuorot ja niiden tapahtumajärjestys suhteessa kirjauksiin. Hallintolain 28 § 7 kohta
”28 § Esteellisyysperusteet
Virkamies on esteellinen:

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.”

Muutoin tuota oma-aloitteisesti (?) tapahtunutta jääväämistä ei ole selvitetty. Se oliko kunnanjohtaja tosiasiallisesti esteellinen on toistaiseksi jäänyt oikeudelliesti selvittämättä?

= = =
Hämmennystä herättää lause:
”Oikeudellisen asiantuntija-avun hankkiminen kunnanhallituksen jäsenille työsuojelu- asiassa”.
Oliko aikomuksena maksattaa kunnanhallituksen jäsenten oikeudellisen avun tarve kuntalaisilla?
Vrt. Case Kittilä – Eilavaara?

Kirjoitettu 5.2.2020

Keminmaan kunnanhallituksen kokouksen 14.1.2020 / 1/2020 pöytäkirjan tarkastaminen

Tähän suosittelen tutustumaan ja erityisesti sen liitteeseen.

Saadun tiedon mukaan tuon kokouksen pöytäkirjan tarkastamisessa on ollut ongelmia ja
Pöytäkirja on lopulta tarkastatettu vasta ma 3.2.2020 erillisen uuden lisäkokouksen yhteydessä?

Asia tuskin jää tähän?
Sen verran turbulenssia on ilmassa!

http://keminmaa.tweb.fi/…/dbisa.…/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm…

Ps. Tuo esitys listan kohta 3 (?) on edelleen toistaiseksi julkaisematta:

”Kunnanviraston työpaikkaselvitys / Tarkastetaan seuraavassa kokouksessa, Sisäinen”

Saadun tiedon mukaan siihen liittyy myös eriävä mielipide?

Pöytäkirja on nyt julkaistu liitteineen.

http://keminmaa.tweb.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_kokl_tweb.htm

Kirjoitettu 5.2.2020

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt 24.1.2020 valitukset liittyen Keminmaan kunnan maanostoihin (9 kpl) Rajakankaan alueelta.

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt valitukset liittyen Keminmaan kunnan maanostoihin (9 kpl) Rajakankaan alueelta.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset
Antopäivä 24.1.2020
Taltiointinumero 272
Diaarinumero 2210/3/18

Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus

Päätös, jota valitus koskee Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 29.3.2018 nro 18/0060/1

Keminmaan kunnanvaltuuston maan ostopäätökset 17.3.2016 (§:t 17, 18, 19, 20, 21, 22 ja 23)

= = =

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset
Antopäivä 24.1.2020
Taltiointinumero 273
Diaarinumero 2212/3/18

Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus

Päätös, jota valitus koskee Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 29.3.2018 nro 18/0062/1

Keminmaan kunnanvaltuuston maan ostopäätökset 10.11.2016 (§ 96))

= = =

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset
Antopäivä 24.1.2020
Taltiointinumero 274
Diaarinumero 2213/3/18

Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus

Päätös, jota valitus koskee Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 29.3.2018 nro 18/0063/1

Keminmaan kunnanvaltuuston maan ostopäätökset 23.3.2017 (§ 38)

= = =

”Hallinto-oikeuden johtopäätös

Valtuuston päätökset eivät ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastaisia, eikä päätöksiä ole syytä kumota valituksen johdosta.”
= = =

Päätöksissä todetaan mm.

”Kunta voi harkintansa mukaan ostaa maa-alueita. Korkein hallinto-oikeus katsoo hallinto-oikeuden tavoin, että valittajat eivät ole esittäneet sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta katsoa, että valtuusto olisi valituksenalaisista maakaupoista päättäessään menetellyt maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen vastaisesti tai muutoinkaan käyttänyt harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se lain mukaan on ollut käytettävissä.

Kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.”

Kirjoitettu 24.1.2020

ERIÄVÄ MIELIPIDE KEMINMAAN KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTÖKSEEN 24.6.2014 HAL: 345 /2014 337 § TUULIVOIMAHANKE – LUMITUULI

ERIÄVÄ MIELIPIDE KEMINMAAN KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTÖKSEEN 24.6.2014 HAL: 345 /2014
337 § TUULIVOIMAHANKE – LUMITUULI
VASTUSTAMME KEMINMAAN KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTÖSTÄ, JOSSA
”Kunnanhallitus päättää panna vireille MRL:n mukaisen kaavoituksen Keminmaan kunnan Tornivaaran alueella ja päättää, että kaavamuutoksesta ja siihen liittyvistä kuluista vastaa Lumituuli Oy yhdessä alueen maanomistajan kanssa.
Ennen kaavoituksen aloittamista tulee asiaa koskeva kaavoitussopimus laatia Lumituuli Oy:n ja maanomistajien kanssa ja hyväksyä se kunnanhallituksessa.”
Hankkeen sijaintia ja edellytyksiä on selvitelty
Lapin liiton selvityksessä 16WWE0614 2012, jonka on laatinut Pöyry Finland Oy,
Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys, Länsi-Lappi, 2.3.2012
4.4.7 Tornivaara-Kivivaara-Puukkokumpu, Keminmaa (tarkastelualue nro 55b) Sijainti ja rajautuminen (sivut 111-112)
Jossa todetaan mm. Yleisarvio soveltuvuudesta
Alustavan arvion perusteella tarkastelualue soveltuu tuulivoimarakentamisen suunnitteluun. Alueella on ympäristöön liittyviä merkittäviä reunaehtoja (erityisesti Natura-alueen läheisyys), joita tulee tarkemman suunnittelun yhteydessä selvittää huolella. Alueen tarkempaa suunnittelua tulee tarkastella yhdessä alueen 54 kanssa, joka sijoittuu myös Kivalojen vaarajaksolle. Erityisesti luontoarvojen vuoksi alueelle ei ole arvion perusteella mahdollista sijoittaa suurta tuulivoimapuistoa.
Tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutuksia on selvitetty saman Lapin liiton selvityksessä Osassa 3.3 Ympäristövaikutukset (sivut 37-52)
Selvityksessä on kiinnitetty huomiota seuraaviin tekijöihin:
Meluvaikutukset, valo- ja varjovaikutukset, vaikutukset virkistykseen, vaikutukset maisemaan, tuulivoimaloiden näkyvyyteen liittyviä tekijöitä, maiseman visuaalinen luonne ja sietokyky, vaikutukset linnustoon, törmäysriski, vaikutukset lintujen käyttämiin reitteihin, vaikutukset pesimälinnustoon ja rakentamisen häiriövaikutukset, lieventämiskeinot, yleistä lapin eteläosien alueen linnustosta ja reiteistä, vaikutukset lepakoihin, vaikutukset maa- ja kallioperään, vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin, vaikutukset kasvillisuuteen, vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, vaikutukset kansantalouteen, vaikutukset turvallisuuteen ja teleliikenteeseen, vaikutukset liikenteeseen ja yhteisvaikutukset.
1
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n sivuilta selviää huolestuttavaa ja ennen julkaisematonta tietoa tuulivoiman aiheuttamista ympäristö- ja terveysongelmista kuten meluraportteihin ja meluselvityksiin sekä infraääniin.
http://www.windturbinesyndrome.com/2014/we-are-all-as-vulnerable-as-these-mink- denmark/?var=cna

Tietopankki


”Myös Sosiaali- ja terveysministeriön johtavat virkamiehet ovat ottaneet kantaa tuulivoimarakentamiseen Ympäristö ja terveys -lehden 4/2014 artikelissa ”Tuulivoimarakentaminen terveydensuojelun näkökulmasta”. Artikkeli on mainio kannanotto maan korkeimmalta terveysviranomaiselta nykyiseen tuulivoimarakentamiseen ja sen pelisääntöihin:
”Sosiaali- ja terveysministeriö on lausunut, että 500 m puskurivyöhyke on aivan liian pieni asutuksen ja tuulivoimaloiden välillä ja etäisyyden tulisi olla tätä selkeästi suurempi. Tuulivoimaloita voidaan kyllä rakentaa alle 2 km etäisyydelle, mutta tällöin vaikutusarvioinnin on oltava huolellista ja vakuuttavaa sekä perustuttava luotettaviin lähtöarvoihin. Alle 2 km etäisyydelle ei tulisi ilman kattavaa terveysvaikutusten arviointia rakentaa voimaloita.
Lehden päätoimittaja on antanut artikkelin vapaasti julkaistavaksi ja jaettavaksi ja se löytyy täältä:
Ympäristö ja terveys_4-2014_s8-13 (1)
Muita merkittäviä kohtia ovat:
• Terveydensuojelun näkökulmasta tuulivoimaloiden yksityiskohtainen suunnittelu tulisi toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena kaavana, ei suunnittelutarveratkaisuna.
• Suunnittelutarveratkaisulla ja rakennusluvalla rakentamiseen EI VOIDA ASETTAA KÄYTÖNAIKAISIA EHTOJA ja sitä tulisi käyttää vain, jos hanke on täysin ristiriidaton. Ehtoja voidaan asettaa vain ympäristölupamenettelyssä.
• YVA-menettelyä pitäisi käyttää myös jos voimaloiden teho tai lukumäärä on lähellä nykyään edellytettävää YVA-rajaa, eli kymmentä. STM muistuttaa että ympäristön kannalta ei ole merkitystä, onko voimaloita 10 tai yksi vähemmän.
Lainaus artikkelin lopusta:
On ollut harmillista seurata sitä keskustelua, millä tuulivoiman lisärakentamista on pyritty Suomessa edistämään ja jossa huolestuneiden kansalaisten näkemyksiä ei ole otettu huomioon. Tuulivoimarakentamista edistävien toimijoiden tulisi ymmärtää se, että mitkään taloudelliset tai poliittiset tavoitteet eivät mene ihmisen oman terveyden ja hyvinvoinnin edelle, eikä ilmastopoliittisilla tai taloudellisilla tavoitteilla perustelemalla voida poistaa ihmisten huolestuneisuutta, päinvastoin.”

STM kaipaa terveysvaikutusten parempaa huomioimista tuulivoimarakentamisessa


Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n sivuilla todetaan edelleen:
”Pohjoismaissa, kuten Tanskassa ja Ruotsissa on hyvin voimakasta vastustusta tuulivoimaloita kohtaan eri puolella maata. Tanskassa on n. 5000 tuulivoimalaa (Danish Energy Agency), joista vuoteen 2008 mennessä oli vain n. 5 % oli yli 2 MW:n kokoluokkaa. Suomessa rakennetaan ja

suunnitellaan pelkästään vähintään 2 MW – 7,5 MW tuulivoimaloita, jotka ovat myös merkittävästi korkeampia kuin Tanskassa (Tanska: 55-80 m (lapakorkeus 102-140 m, Suomi: 100-145 m (150- 205 m)).Tuulivoimaloiden koon kasvaessa tuli mm. matalataajuisesta melusta suuri ongelma Tanskassa. Vuodesta 2012 lähtien uusien tuulivoimaloiden matalataajuinen melu (10-160 Hz) ei saa siellä ylittää 20 dB. Suomen asumisterveysohjeen (s. 36) raja-arvot matalataajuiselle sisämelulle ovat huomattavasti väljemmät.”
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n sivuilla todetaan edelleen:
”Suomeen suunnitellaan lähivuosiksi ja -vuosikymmeniksi jopa tuhansia tuulivoimaloita. Nyt on suunnitteilla 11 000 megawattia, mikä tarkoittaa lähes 4000 tuulivoimalaa. Useimmiten voimalat pyritään sijoittamaan lähelle asuin- ja vapaa-ajanrakennuksia tekemällä puutteellisia tai virheellisiä selvityksiä ja mallinnuksia. Haittavaikutuksia luonnolle ja ihmisille vähätellään ja demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluvia kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia pyritään usein minimoimaan tai niistä ei kerrota.
Nykyistenkin tuulivoimasuunnitelmien toteutuminen tulisi kustantamaan veronmaksajille jopa 250 miljoonaa euroa joka vuosi. Rahasta noin 85-90 prosenttia menee ulkomaisille tuulivoimavalmistajille ja operaattoreille.”
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n sivuilla todetaan edelleen:

Tuulivoimaloiden terveysvaikutukset


”Mm. äskettäin julkaistussa suomalaisessa laajassa katsauksessa ”Melulla on monia vaikutuksia terveyteen” (Suomen Lääkärilehti, syyskuu 2012) todettiin, että suomalaisesta väestöstä 38 % on meluherkkiä. Nämä henkilöt kokevat melun häiritsevämpänä kuin muut, saavat herkemmin melun aiheuttamia unihäiriöitä ja ovat alttiimpia melun vaikutuksille sydän- ja verenkiertoelimistöön.
Meluherkkyys on biologinen ja ainakin osaksi periytyvä ominaisuus, johon kyseinen henkilö ei voi suuresti vaikuttaa. Melu häiritsee unta ja lisää stressin välityksellä useiden kroonisten sairauksien riskiä ja esiintymistä. Pitkään jatkuessaan melualtistus on yksi verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskitekijöistä.
Esimerkiksi Alankomaissa toteutetussa tutkimuksessa tuulivoimaloiden melun raportoitiin johtavan yöllisiin heräämisiin melutasojen ylittäessä 40 dB(A). Uudessa Seelannissa tehty selvitys osoitti, että alle 2 km:n päässä asuvista voimaloista asuvilla henkilöillä elämisen laatu ja erityisesti unen laatu oli huonompi kuin kauempana asuvilla. Yhdysvalloissa tehty vertaileva tutkimus osoitti, että alle 1,4 km:n päässä teollisista tuulivoimaloista asuvilla oli huonompi unen laatu, lisääntynyt päiväaikainen väsymys, ja huonompi tulos mielenterveyttä mittaavalla SF 36-asteikolla kuin yli 1,4 kilometrin päässä asuvilla. Eräät Yhdysvaltain ja Kanadan osavaltioiden paikkakunnat ovat pysäyttäneet suurten tuulivoimaloiden rakentamisen alueelleen, kunnes tuulivoimamelun meluhaittoja on kunnolla tutkittu.
Alla olevista kirjoituksista löytyy kirjallisuusluettelon perusteella monia hyviä tutkimuksia tuulivoiman vaikutuksesta terveyteen.”
”How Does Wind Turbine Noise Affect People?”

“Wind Farms and Health”

Joidenkin tietojen mukaan tuulivoimaloiden lähellä asuvat ihmiset kokevat unihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, masennusta, stressiä, tinnitusta ja päänsärkyä.”
Saadun tiedon mukaan tuulivoimalan elinkaari olisi vain noin 20 vuotta. Tämä väistämättä johtaa pohdintaan siitä, että miten varmistetaan yhteiskunnan tukien päättyessä ja / tai tuulivoimaloiden elinkaaren päättyessä tuulivoimaloiden ja niiden siirtolinjojen purkaminen, syntyvistä jätteistä huolehtiminen sekä alueiden entisöinti ja luonnontilaan saattaminen sekä luontoarvojen palauttaminen? Luonnossa liikkumista vaarantavia rakenteita kun ei voi vain hylätä maastoon?
Hankkeen vaatimia kaavamuutoksia ei tulisi käynnistää ennen kuin on saatu selvyys hankkeen todellisista vaikutuksista ympäristöön ja elämään.
Keminmaassa 24.6.2014
Jyrki Savikuja Aila Kuha Kunnanhallituksen jäsen Kunnanhallituksen jäsen

Kirjoitettu 11.7.2019

Kunnanhallitus: 12/2019 18.6.2019 15:00 Pöytäkirja § 280 Asiantuntijapalveluiden hankkiminen

Kunnanhallitus: 12/2019
18.6.2019 15:00
Pöytäkirja
§ 280

KEMINMAAN KUNTA
D/398/03.04/2019
Asiantuntijapalveluiden hankkiminen
Kunnanhallituksen puheenjohtaja on tuonut tiedoksi, että kunnanhallitukselle on saapunut 10.6. muutoksenhakukirjelmä, johon kunnanhallituksen on syytä harkita ulkopuolisen asiantuntijapalvelun hankintaa.
Kunnanhallituksen varapuheenjohtajan esitys:
Kunnanhallitus ottaa käsittelyyn väitetyt esteellisyydet sekä keskustelee ulkopuolisen asiantuntijapalvelun hankinnasta.
Kunnanhallituksen päätös:
Ennen kokoustilasta poistumista kunnanhallituksen puheenjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja ilmoittivat, etteivät he pidä itseään esteellisinä, minkä myös Kuntaliiton lausunto vahvistaa. Soili Rautio ja Tommi Lepojärvi poistuivat esteellisyyskäsittelyn ajaksi klo 16.15.
Keskustelun aikana kokouksen puheenjohtajana toimi Raimo Arponen. Keskustelun kuluessa Helena Halttu esitti Tuula Eilittän kannattamana, että Soili Rautio ja Tommi Lepojärvi eivät ole esteellisiä käsittelemään tätä asiaa. Kunnanhallitus oli esteellisyysasiasta yksimielinen ja totesi, että Soili Rautio ja Tommi Lepojärvi eivät ole esteellisiä. Puheenjohtajat kutsuttiin takaisin kokoustilaan jatkamaan kokousta klo 16.22.
Tämän jälkeen asian käsittelyä jatkettiin kunnanhallituksen puheenjohtajan johdolla.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja esitti Helena Haltun kannattamana, että kunnanhallitus päättää hankkia ulkopuolista asiantuntijapalvelua. Hannu Tikkala esitti, ettei ulkopuolista asiantuntijapalvelua hankita. Hannu Tikkalan esitystä ei kannatettu.
Kunnanhallituksen päätökseksi tuli, että hankitaan ulkopuolista asiantuntija- palvelua, jonka toimeksiannon sisältö ja valinta päätetään elokuun hallituksen kokouksessa hallituksen ja valtuuston puheenjohtajiston ja viranhaltijavalmistelun pohjalta.
Hannu Tikkala jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/lisaa-syytteita-kittilan-paattajille-nyt-eilavaara-laskusta/?fbclid=IwAR2dW09vX55KlNv233skBKLg9MuFxmqbPxNr9eFVZRfJg5E84Ifpkomzkao

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fa09dc43-ba4b-421e-8bbc-7d51466d8b76?fbclid=IwAR10a49uVN_75-Nb1E3ZZyRi7ZtFeNxttiimyvsSDtXT9-rxjEDVmTJ3FuI

Laki eräistä oikeudenkäynneistä kunnan tai kuntainliiton palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnan tai kuntainliiton varoista 6.1.1984/21

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1984/19840021

Kirjoitettu 6.7.2019

Kuntavaalit 2021: ehdokkaan suostumus ja vakuutus -lomakkeet aineistopankissa

https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/kuntavaalit-2021-ehdokkaan-suostumus-ja-vakuutus-lomakkeet-aineistopankissa/?fbclid=IwAR3jWE_fZR2cU_Cl8QeH9zR6sJGFHVWCFNEFYjWKbRmhWFlbfVpCf0Rveb0

Kirjoitettu 24.6.2019

Oikaisuvaatimus KH päätöksestä 5.6.2019 / 277 §

On ollut yksipuolista tuo kunnanjohtajan johtajasopimuksen tiedottaminen, joten tässä toisen osapuolen näkemys asiaan.

Dokumentti löytyy osoitteesta:

https://www.facebook.com/Keminmaan.Perussuomalaiset/

Kirjoitettu 17.6.2019

Perussuomalaiset luottamushenkilöt Keminmaassa

Keminmaan valtuustossa 15.6.2017 ja 17.6.2019 valitut Perussuomalaiset luottamushenkilöt:

Sivistyslautakunta:
varsinainen jäsen
Arto Hakala
arto.hakala79@nullgmail.com

varajäsen
Jukka Glader
jukka.glader@nullhotmail.fi

Hyvinvointilautakunta:
varajäsen
Jyrki Savikuja
jyrki.savikuja@nullpp.inet.fi

Tarkastuslautakunta:
varsinainen jäsen
Pirkka Ruotsalainen
pirkkaruotsalainen@nullgmail.com

varajäsen
Jouko Dunder
jouko.dunder@nullposti.talonetti.fi

Keskusvaalilautakunta:
varsinainen jäsen
Markku Pussinen

Keminmaan vuokratalot:
hallituksen varajäsen
Jukka Glader
jukka.glader@nullhotmail.fi

Lapin poliisilaitos poliisin neuvottelukunta:
varsinainen jäsen
Tapio Riikkonen
tapio68@nullhotmail.com

varajäsen
Janne Hihnala

* * *

Jyrki Savikuja
Puheenjohtaja
Perussuomalaisten valtuustoryhmä Keminmaa
Keminmaan Perussuomalaiset ry
jyrki.savikuja@nullpp.inet.fi

Kirjoitettu 17.6.2019

Keminmaan valtuusto 17.6.2019 Eriävä mielipide

Keminmaan valtuustossa tänään ma 17.6.2019 käsiteltiin pykälä 54 Päivityksiä hallintosääntöön.

Valtuuston varapuheenjohtajien määrä nostettiinkahdesta (2) neljään (4).

Käydyssä keskustelussa ihmeteltiin miksi Perussuomalaiset eivät halunneet ottaa vastaa valtuuston 4. varapuheenjohtajuutta?

Emme halunneet osallistua kunnanhallituksen kokouksiin vain läsnäolo- ja puheoikeudella, ilman äänioikeutta ja oikeutta jättää eriävä mielipide.

Emme halua tulla osallistetuksi kunnanhallituksen päätöksiin, ilman, että meillä on oikeus vaikuttaa niihin oikeasti.

Keminmaan kunnan poliittisessa hallinnossa tapahtuu ilmeisesti nyt, jotain, josta emme halua olla vastuussa.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä ERIÄVÄ MIELIPIDE
Keminmaa 17.6.2019

Keminmaan kunnan hallintosäännön III OSA Valtuusto 11 luku Valtuuston toiminta 84 § Valtuuston toiminnan järjestelyt
Kuntalaissa 10.4.2015/410 todetaan asiasta mm.:
”II OSA
DEMOKRATIA JA VAIKUTTAMINEN
4 luku
Valtuusto
18 §
Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat
Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt, että heidän toimikautensa on valtuuston toimikautta lyhyempi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa.
Valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus kunnanhallituksen kokouksessa.”

Vastustamme valtuuston varapuheenjohtajien määrän lisäämistä, koska esitettyyn muutokseen ei ole tarvetta eikä toiminnallisia perusteita ja se lisäisi mm. kokouskuluja.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Jyrki Savikuja
valtuutettu

Liike Nyt Hannu Tikkala oli jättänyt kunnanhallituksen kokouksessa 5.6.2019 eriävän mielipiteen tässä hallintosäännön uudistamisasiassa, jonka kehoitan lukemaan. Se löytyy kunnanhallituksen kokousasiakirjoista sekä valtuuston eilisen 17.6.2019 kokouksen kokousasiakirjoista.

Kirjoitettu 30.3.2019

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös 21.3.2019 liittyen Rajakankaan alueen kaavoitukseen

OTE

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös

Annettu julkipanon jälkeen

Antopäivä 21.3.2019
Päätösnumero 19/0061/1
Diaarinumero 00085/18/4103

Asia Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen hyväksymistä koskeva valitus

Valittajat Antero Lepojärvi ja Sakari Lepojärvi Kalevi Lepojärven ja Kaija Lepojärven kuolinpesien osakkaina

Päätös, josta valitetaan

Viranomainen ja päätöksen päivämäärä
Keminmaan kunnanvaltuusto 14.12.2017 § 171

Valtuusto on hyväksynyt Rajakankaan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus ei tutki kunnan sekä sen toimielinten ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuvaa kantelunluontoista arvostelua. Hallinto-oikeus ei myöskään tutki valittajien vaatimuksia Rajakankaan alueen kaavoituksen valmistelun, maanhankinnan ja maakauppojen valmistelun keskeyttämisestä.

Hallinto-oikeus ei tutki sitä, täyttääkö Keminmaan kunnan kaavoittaja lainsäädännössä asetettuja kelpoisuusvaatimuksia.

Hallinto-oikeus ei tutki valittajien vastaselityksessään Mauri Posion esteellisyyttä koskevan valitusperusteen tueksi esittämää uutta perustetta eikä vastaselityksissä esitettyjä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn puuttumista sekä asemakaavan mukaisen maankäytön Lepojärvien kuolinpesien omistamien alueiden rakennusoikeuksiin koskevien vaikutusten selvittämistä ja huomioonottamista koskevia valitusperusteita.

Muilta osin hallinto-oikeus on tutkinut asian ja hylkää valituksen.

Asian näin päättyessä ja hallintolainkäyttölain 74 § huomioon ottaen hallinto-oikeus hylkää valittajien oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan valituksen.

Päätös sisältää 17 sivua.

Kirjoitettu 24.2.2019

Lapin poliisilaitoksen tapauspäätös 5800/S/2150/16 – 12.11.2018

Keminmaalainen kuntapolitiikka on joskus erittäin mielenkiintoista!

OTE:

Lapin poliisilaitos

Asia: ESITUTKINTALAIN 3:3.2 TARKOITTAMA SELVITYS
TO 24.03.2016
KEMINMAA
5800/S/2150/16
Tapahtuma-aika: TO 24.03.2016
Paikkakunta: KEMI

Tapauspäätös: 12.11.2018 …

Asiassa ei ole syytä epäillä rikosta, esitutkintaa ei toimiteta
Tutkinta päätetty.

Perustelu ja sovellettavat lainkohdat:

Kemin poliisiasemalle toimitettu kirjallinen tutkintapyyntö esitutkintaviranomaisille, joka koskee Keminmaan kunnan tiettyjä viranhaltijoita ja toimihenkilöitä.
Kirjallisen tutkintapyynnön esitutkintaviranomaisillle on allekirjoittanut Antero Lepojärvi Rovaniemellä 16.3.2016.
Tutkintapyyntö liitteineen 16 sivua seuraa ilmoituksen mukana.
Virkatoiminta sisältää harkintavaltaa säännösten sisällöstä ja niiden soveltamisesta yksittäistapaukseen. Vaikka säännösten soveltamisesta voitaisiin olla eri mieltä, rikosoikeudellinen vastuu voi tulla kyseeseen vain, jos harkintavaltaa käytetään väärin. Harkintavallan ylitys on rangaistavaa, kun se on ilmeistä.
Asiassa ei ole tullut esille konkreettisia seikkoja, joiden perusteella olisi syytä epäillä Keminmaan kunnan viranhaltijoiden tai luottamushenkilöiden rikkoneen virkavelvollisuuksiaan tai toimineen asiassa harkintavaltansa ylittäen.
Asiaa on selvitetty Pohjois – Suomen Hallinto – oikeudessa, joka on antanut päätöksen 29.3.2018 Päätösnumero 18/0060/1.
Hallintolainkäytön järjestyksessä voidaan tutkia vain julkisoikeudelliseen oikeussuhteeseen
liittyvä asia. Siinä, onko kunta noudattanut maanoston hintatasoa määrittäessään ja ostotarjouksia tehdessään hyviä kaupankäyntitapoja, on kysymys yksityisoikeudelliseen oikeussuhteeseen liittyvästä asiasta, jota ei voida ratkaista hallintolainkäytön järjestyksessä hallinto-oikeudessa.
Valituksenalaiset kiinteistöjen ostamista
koskevat päätökset on valmisteltu kunnanhallituksessa kuntalain (365/1995) 53 §:n 1 momentissa (81/2002) tarkoitetulla tavalla. Asioiden valmistelussa ei ole valittajien esittämillä perusteilla tapahtunut toimivallan ylityksiä.
Valtuuston päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä valittajien
esteellisyyksien osalta esittämillä perusteilla.
Johtopäätös
Valtuuston päätökset eivät ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastaisia, eikä päätöksiä ole syytä kumota valituksen johdosta.

Esitutkintalain 3:3 §:n nojalla esitutkinta on toimitettava, kun tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tapahtunut. Ratkaisu ”syytä epäillä” -kynnyksen ylittymisestä on tapauskohtainen. Kynnys ylittyy, kun asioita huolellisesti harkitseva henkilö päätyy tällaiseen tulokseen havaintojensa perusteella (HE 14/1985).
Esitutkintaa ei voida toimittaa, ellei ole olemassa ulkoisesti havaittavia tosiseikkoja, jotka tukevat väitettyä rikosepäilyä. Pelkkä väite rikoksen tapahtumisesta ei oikeuta aloittamaan esitutkintaa.
Esitutkintaa ei toimiteta, koska tehdyn ilmoituksen ja käytettävissä olevista asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella ei ole syytä epäillä asiassa syyllistytyn rikokseen, teko ei täytä rikoksen tunnusmerkkejä.

Kirjoitettu 2.11.2018

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös 1.11.2018 – 18/0231/1 – 01258/16/2299 Lumituuli

TIEDOKSI!

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös
Antopäivä 1.11.2018
Päätösnumero 18/0231/1
Diaarinumero 01258/16/2299

Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus
Valittaja Lumituuli oy, Lumijoki / toimitusjohtaja Sampsa Hario

Päätös, josta valitetaan
Viranomainen ja päätöksen päivämäärä
Keminmaa kunnanhallitus 12.9.2016 § 369

Kunnanhallitus on 23.8.2016 (§355) päättänyt, että Keminmaan kunnan ja Lumituuli Oy:n välistä tuulivoimayleiskaavan laatimista Keminmaan Kivivaaran-Tornivaaran alueelle koskevaa kaavoitussopimusta ei hyväksytä.

Kunnanhallitus on 12.9.2016 hylännyt Lumituuli Oy:n oikaisuvaatimuksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Johtopäätös

Kunnanhallituksen päätökset eivät ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastaisia. Kun otetaan lisäksi huomioon, ettei päätöksiin voida kunnallisvalituksin hakea muutosta niiden tarkoituksenmukaisuutta koskevilla perusteilla, päätöksen kumoamiseen valituksen johdosta ei ole aihetta.

Päätösten sisällöllinen lainmukaisuus

Oikeudellinen arviointi

Maanomistajalla tai -haltijalla ei ole ehdotonta oikeutta saada omistamaansa tai hallitsemaansa maata kaavoitetuksi tiettyyn tarkoitukseen. Kunnanhallitus ei siten ole kaavoitussopimuksen hyväksymisestä päättäessään ollut sidottu valittajan valituksessaan esiin tuomiin alustaviin arvioihin tuulivoimapuiston haitattomuudesta. Kunnanhallituksella on ollut oikeus arvioida , onko alueen kaavoittaminen tuulivoimarakentamiseen ennakoiduista vähäisistä ympäristövaikutuksista huolimatta kuitenkaan muuan muassa matkailun toimintaedellytykset, lähialueiden asukkaiden elinolot ja yleisesti kunnan etu huomioon ottaen perusteltua. Näin ollen pelkästään se, että alustavissa vaikuttavuusarvioinneissa on mahdollisesti katsottu, että hankkeella ei ole merkityksellisiä maisema-, luonto- tai ihmistoimintaan kohdistuvia vaikutuksia, tai se, että alue on maakuntakaavassa osoitettu tietyin edellytyksin tuulivoimarakentamiseen soveltuvaksi alueeksi, ei osoita, että kunnanhallitus olisi käyttänyt asiasta päättäessään harkintavaltaansa väärin. Kun otetaan huomioon kunnanhallituksen päätöksessä 12.9.2016 mainitut kaavoitussopimuksen hylkäämiseen johtaneet syyt, kunnanhallituksen päätösten kaavoitussopimuksen hylkäämisestä ei voida katsoa perustuneen sillä tavoin olennaisesti virheellisiin tietoihin tai harhaanjohtaviin käsityksiin, että päätökset olisi tämänkään vuoksi kumottava. Kunnanhallituksen ei ole katsottava asiasta päättäessään käyttäneen harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se lain mukaan on ollut käytettävissä.

Kirjoitettu 27.9.2018

Keminmaan Perussuomalaiset ry syyskokouksen 27.9.2018 henkilövalinnat

Keminmaan Perussuomalaiset ry:n syyskokouksessa 27.9.2018 valittiin toimintavuodelle 2019 paikallisyhdistyksen puheenjohtajaksi Jukka Glader
ja hallituksen jäseniksi Jouko Dunder, Arto Hakala, Janne Hihnala, Tapio Riikonen, Pirkka Ruotsalainen ja Jyrki Savikuja.

Kirjoitettu 25.4.2018

OTE POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 29.3.2018 Päätösnumero 18/0062/1 Diaarinumerot 01519/16/2204 Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus

Myös tämä päätös sivuaa Keminmaan valtuuston kokouksen 2/2018 – 22.03.2018 §28 käsiteltyä asiaa.

OTE
POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
Antopäivä 29.3.2018
Päätösnumero 18/0062/1
Diaarinumerot 01519/16/2204
Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus jättää toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden menettelyyn ja toimintaan kohdistuvan kantelunluontoisen arvostelun.

Hallinto-oikeus ei tutki valitusta siltä osin kuin valtuuston päätöksiä on vaadittu kumottavaksi sillä perusteella, että kunta ei ole noudattanut asiassa hyviä kaupankäyntitapoja. Hallinto-oikeus jättää tutkimatta valittajien vaatimukset maankäyttösuunnitelmaan ja kaavoituksen valmistelun sekä maanhankinnan ja maakauppojen valmistelun keskeyttämisestä. Hallinto-oikeus ei myöskään tutki valituksessa esitettyjä maanomistajien tietopyyntöihin ja kirjelmiin vastaamiseen, kunnan toiminnan julkisuuslain vastaisuuteen tai EAKR-rahoitteiseen kehittämishankkeeseen liittyviä väitteitä.

Muulta osin hallinto-oikeus on tutkinut asian ja hylkää valituksen.

Asian näin päättyessä hallinto-oikeus hylkää päätösten täytäntöönpanon kieltämistä koskevan vaatimuksen.

Asian lopputulos huomioon ottaen hallinto-oikeus hylkää valittajien oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. Hallinto-oikeus hylkää myös kunnan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen, koska valittajat eivät ole esittäneet asiassa ilmeisen perusteettomia vaatimuksia.

Kirjoitettu 25.4.2018

OTE POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 29.3.2018 Päätösnumero 18/0063/1 Diaarinumero 00699/17/2204 Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus

Myös tämä päätös sivuaa Keminmaan valtuuston kokouksen 2/2018 – 22.03.2018 §28 käsiteltyä asiaa.

OTE
POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
Antopäivä 29.3.2018
Päätösnumero 18/0063/1
Diaarinumero 00699/17/2204
Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Koska Tommi Lepojärven on katsottava peruuttaneen valituksensa omalta osaltaan 26.4.2017 päivätyssä kirjelmässään, lausuminen valituksesta hänen tekemänään raukeaa.

Hallinto-oikeus jättää toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden menettelyyn ja toimintaan kohdistuvan kantelunluontoisen arvostelun.

Hallinto-oikeus ei tutki valitusta siltä osin kuin valtuuston päätöksiä on vaadittu kumottavaksi sillä perusteella, että kunta ei ole noudattanut asiassa hyviä kaupankäyntitapoja. Hallinto-oikeus jättää tutkimatta valittajien vaatimukset maankäyttösuunnitelmaan ja kaavoituksen valmistelun sekä maanhankinnan ja maakauppojen valmistelun keskeyttämisestä. Hallinto-oikeus ei myöskään tutki valituksessa esitettyjä maanomistajien tietopyyntöihin ja kirjelmiin vastaamiseen, kunnan toiminnan julkisuuslain vastaisuuteen tai EAKR-rahoitteiseen kehittämishankkeeseen liittyviä väitteitä.

Muulta osin hallinto-oikeus on tutkinut asian ja hylkää valituksen.

Asian näin päättyessä hallinto-oikeus hylkää päätösten täytäntöönpanon kieltämistä koskevan vaatimuksen.

Asian lopputulos huomioon ottaen hallinto-oikeus hylkää valittajien oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. Hallinto-oikeus hylkää myös kunnan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen, koska valittajat eivät ole esittäneet asiassa ilmeisen perusteettomia vaatimuksia.

Kirjoitettu 25.4.2018

OTE POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 29.3.2018 Päätösnumero 18/0060/1 Diaarinumerot 00506-00516/16/2204 Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus

Tämä päätös sivuaa Keminmaan valtuuston kokouksen 2/2018 – 22.03.2018 §28 käsiteltyä asiaa.

OTE
POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
Antopäivä 29.3.2018
Päätösnumero 18/0060/1
Diaarinumerot 00506-00516/16/2204
Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus jättää toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden menettelyyn ja toimintaan kohdistuvan kantelunluontoisen arvostelun.

Hallinto-oikeus ei tutki valitusta siltä osin kuin valtuuston päätöksiä on vaadittu kumottavaksi sillä perusteella, että kunta ei ole noudattanut asiassa hyviä kaupankäyntitapoja. Hallinto-oikeus jättää tutkimatta valittajien vaatimukset maankäyttösuunnitelmaan ja kaavoituksen valmistelun sekä maanhankinnan ja maakauppojen valmistelun keskeyttämisestä. Hallinto-oikeus ei myöskään tutki valituksessa esitettyjä maanomistajien tietopyyntöihin ja kirjelmiin vastaamiseen, kunnan toiminnan julkisuuslain vastaisuuteen tai EAKR-rahoitteiseen kehittämishankkeeseen liittyviä väitteitä.

Muulta osin hallinto-oikeus on tutkinut asian ja hylkää valituksen.

Asian näin päättyessä hallinto-oikeus hylkää päätösten täytäntöönpanon kieltämistä koskevan vaatimuksen.

Asian lopputulos huomioon ottaen hallinto-oikeus hylkää valittajien oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. Hallinto-oikeus hylkää myös kunnan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen, koska valittajat eivät ole esittäneet asiassa ilmeisen perusteettomia vaatimuksia.

Kirjoitettu 22.3.2018

Tänään Keminmaan valtuustossa käyttämäni puheenvuoro päivitettynä (korjattuna) KV § 51/13.06.2011 osalta, liittyen esityslistan asiakohtaan § 27 (pöytäkirjassa § 28 ?):

Tänään Keminmaan valtuustossa käyttämäni puheenvuoro päivitettynä (korjattuna) KV § 51/13.06.2011 osalta, liittyen esityslistan asiakohtaan § 27 (pöytäkirjassa § 28 ?):

Rajakankaan asiaa käsitellessämme on syytä palata ajassa vähän taaksepäin.

Tontti kaupoissamme on nimittäin tapahtunut hämmästyttävää ja yllättävää negatiivista hintakehitystä.

Keminmaan kunnanhallitus on 07.06.2011 päätöksessä § 239 esittänyt valtuustolle, että kunta hankkii Airila Rn:o 47:47 –nimisen 4,0070 hehtaarin tilan 40.000 € hintaan.

Asia oli valtuuston esityslistalla KV § 51/13.06.2011, mutta valtuusto päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle ja palauttaa sen teknisen lautakunnan käsittelyyn.

TEK § 111/15.12.2011 Tekninen lautakunta totesi, ettei asia kuulu teknisen lautakunnan toimivaltaan, joten asia siirrettiin kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

KH § 34/07.02.2012 Kunnanjohtaja esitys:
Esitetään valtuuston hyväksyttäväksi Rajakankaalla sijaitsevan Airila-nimisen tilan Rn:o 47:47 ostaminen 40.000 euron kauppahintaan.

Kunnanhallitus päätti yksimielisesti esityksestä poiketen, ettei tilaa osteta.

Valtuusto päätti 12.12.2013 päätöksessä 148 kunnanhallituksen esityksestä (KH § 518/26.11.2013) hankkia saman Airila Rn:o 47:47 tilan 11700 € hintaan.

Tila siis lopulta ostettiin 28300 € halvempaan hintaan eli hinnanalennus oli 70,75 %.

Tämä herättää luonnollisesti uteliaisuutemme, koska emme tiedä syytä tuon tilan kauppahinnan alennukseen.

Syyn tietävät vain asianosaiset, päättäjät ja virkamiehet.
Me tuskin saamme koskaan tietää syytä kauppahinnan laskemiseen.

En tiedä onko syynä se, että toteutuneen kaupan ja alun perin aiotun kaupan välissä oli kuntavaalit, joissa osa päättäjistä vaihtui ja myös osa käsittelyyn osallistuneista virkamiehistä vaihtui.

Jyrki Savikuja
valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kirjoitettu 19.3.2018

KUNTALEHTI: Lakiklinikka: Korruption torjunnassa tärkein työkalu on avoimuus

”Tyypillisimpiä korruption muotoja ovat suosinta, hyvä veli -verkostot, luottamusaseman väärinkäyttö ja virkavelvollisuusrikkeet. Vaikka näkyvää ns. katutason korruptiota, kuten lahjontaa, ei Suomessa juurikaan ilmene, korruptiota esiintyy yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja monella alalla. Keskeisimmät riskialueet ovat rakennusala, julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut, yhdyskuntasuunnittelu sekä poliittinen rahoitus ja päätöksenteko. Suomessa esiintyvälle korruptiolle on usein ominaista se, että toimitaan muodollisesti lain mukaan, mutta silti epäeettisesti.

Joskus kuulee puhuttavan myös rakenteellisesta korruptiosta. Rakenteellinen korruptio on järjestelmille ja instituutioille tyypillinen korruption muoto, joka hyödyntää laillisissa rakenteissa olevia mahdollisuuksia. Rakenteellisen korruption piirteitä esiintyy esimerkiksi poliittisissa virkanimityksissä, poliittisessa rahoituksessa, julkisissa hankinnoissa sekä epävirallisissa päätöksentekoverkostoissa.”

Lakiklinikka: Korruption torjunnassa tärkein työkalu on avoimuus

Kirjoitettu 26.1.2018

OTE 3 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 26.1.2018 Taltionumero 298 Diaarinumero 2340/3/16

OTE 3

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
Antopäivä
26.1.2018
Taltionumero
298
Diaarinumero
2340/3/16

Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus
Valittaja Liedakkalan koulun vanhempainyhdistys ry

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.
1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.
2. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.
3. Lausuminen kunnanvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.
Perustelut
1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto- oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.
2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Liedakkalan koulun vanhempainyhdistys ry:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto- oikeudessa.
3. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Kirjoitettu 26.1.2018

OTE 2 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 26.1.2018 Taltionumero 297 Diaarinumero 2339/3/16

OTE 2

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
Antopäivä
26.1.2018
Taltionumero
297
Diaarinumero
2339/3/16

Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus
Valittaja Liedakkalan koulun vanhempainyhdistys ry

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.
1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
2. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.
3. Lausuminen kunnanvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.
Perustelut
1. Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt Keminmaan kunnanhallitusta antamaan Liedakkalan koulun vanhempainyhdistys ry:n valituksen johdosta lausunnon. Kunnanhallitus on kokouksessaan 9.8.2016 käsitellyt lausunnon antamista korkeimmalle hallinto-oikeudelle mainitun valituksen johdosta. Valitus on koskenut muun ohella sitä, onko Hannu Tikkala ollut esteellinen käsittelemään puheena olevaa Liedakkalan koulun lakkauttamista koskevaa asiaa kunnanvaltuustossa ja osallistumaan asian valmisteluun työryhmässä. Kunnanhallitus on edellä mainitussa kokouksessa päättänyt lausunnon antamisesta. Lausunnon antamista koskevan asian käsittelyyn on kunnanhallituksessa osallistunut myös Tikkala.
Koska valitus on koskenut muun ohella Tikkalan esteellisyyttä osallistua asian käsittelyyn, hänen ei olisi tullut osallistua lausunnon antamiseen. Menettely kunnanhallituksessa ei ole tältä osin ollut asianmukaista. Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin voinut valitusviranomaisena arvioida kunnanhallituksen lausunnon merkitystä itsenäisesti eikä ole ollut miltään osin sidottu lausunnossa esitettyihin näkökohtiin. Asiassa ei siten ole Liedakkalan koulun vanhempainyhdistys ry:n vastaselityksessä esittämän johdosta tarpeen pyytää kunnalta uutta lausuntoa.
Tämän vuoksi ja kun muuten otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.
2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Liedakkalan koulun vanhempainyhdistys ry:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto- oikeudessa.
3. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Kirjoitettu 26.1.2018

OTE 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 26.1.2018 Taltionumero 299 Diaarinumero 2341/3/16

OTE 1

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
Antopäivä
26.1.2018
Taltionumero
299
Diaarinumero
2341/3/16

Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus
Valittaja Liedakkalan koulun vanhempainyhdistys ry

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.
1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
2. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.
3. Lausuminen kunnanvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.
Perustelut
1. Koulun lakkauttamisesta on tehtävä nimenomainen päätös. Hallinto-oikeuden päätöksessä selostetuista asian vaiheista ilmenee, että Liedakkalan koulun lakkauttamista koskeva asia on ollut tarkoitus käsitellä osana vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017 ja 2018 talous- ja toiminta- suunnitelman käsittelyä. Kunnanvaltuusto on 10.12.2015 tekemällään päätöksellä (§ 90) talousarvion hyväksymisen yhteydessä erillisen äänes- tyksen jälkeen tehnyt lopullisen lakkauttamispäätöksen, josta Liedakkalan koulun vanhempainyhdistys ry on päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaisesti valittanut hallinto-oikeuteen. Tämän jälkeen erillistä päätöstä koulun lakkauttamisesta ei ole asian vaiheet huomioon ottaen tarvinnut tehdä.
Sillä seikalla, että kunnanvaltuuston äänestystulos on Keminmaan kunnanvaltuuston 10.12.2015 tekemässä päätöksessä (§ 90) ollut 17–17 Liedakkalan koulun lakkauttamista koskevalta osin, ei ole merkitystä kun- nanhallituksen Keminmaan kunnanhallituksen johtosäännön 4 §:ssä säädettyyn toimivaltaan antaa lausunto mainittua valtuuston päätöstä koskevasta valituksesta.
Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.
2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Liedakkalan koulun vanhempainyhdistys ry:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto- oikeudessa.
3. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Kirjoitettu 12.3.2017

Lisää tietoja meistä ja toiminnastamme löydät Facebook sivuiltamme: https://www.facebook.com/Keminmaan.Perussuomalaiset/

https://www.facebook.com/Keminmaan.Perussuomalaiset/

Kirjoitettu 3.3.2017

Pitäisikö ensin selvittää tosiasiat?

Paljon puhutaan siitä, että Kemissä ovat työpaikat, mutta se ei kerro kaikkea!
Tätä käytetään kuntaliitoskeskusteluissa yhtenä argumenttina.
Mitä ja kenen tuottamia ne työpaikat ovat?

Pitäisikö ensin selvittää tosiasiat?

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän osakaskuntina ovat Kemin lisäksi Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio.
Muita kuntayhtymiä tms. ovat mm.
Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia,
Meri-Lapin kuntapalvelut liikelaitoskuntayhtymä,
Lapin liitto / Pelastuslaitos,
Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab),
Perämeren Jätehuolto oy,
Perämeren Jäähalli oy (myydään Kemille 25 % osakekannasta)
Kemin Digipolis oy,
Lapin Ammattikorkeakoulu,
Meri-Lapin kehittämiskeskus,
Meri-Lapin Vesi oy…

Valtion virastoja laitoksia joita on sijoitettu Kemiin ja jotka tuottavat palveluita laajalle maakuntaan ovat mm.
Lapin poliisilaitos,
Kemin merivartioasema,
Pohjoinen tullipiiri,
Lapin syyttäjänvirasto Kemi,
Kemi-Tornion käräjäoikeus,
Länsi-Pohjan ulosottovirasto,
Kela,
Kemin TE-toimisto…

Meri-Lapin Vesi Oy toimii tukkuvesiyhtiönä, joka myy veden omistajakuntien vesiyhtiöille. Veden jakelun yksityisasiakkaille hoitavat kuntien omat vesiyhtiöt.

Tällä hetkellä Meri-Lapin Vesi Oy on Kemin Vesi Oy:n ja Tornion Vesi Oy:n pääasiallinen vedentoimittaja. Keminmaan Vesi Oy:n ja Tervolan Vesi Oy:n osalta Meri-Lapin Vesi Oy toimii varavesilähteenä, johon em. vesiyhtiöt voivat turvautua yhtiöiden omien ottamoiden häiriö- ja poikkeustilanteissa.

Meri-Lapin Vesi Oy myy vettä tällä hetkellä keskimäärin noin 8200 m3/d, josta noin 4400 m3/d Kemin Vesi Oy:lle ja noin 3800 m3/d Tornion Vesi Oy:lle.

Sitten on vielä näitä yhteisiä toimintoja kuten: Länsi-Pohjan musiikkitoimen yhteislautakunta, Vapaan sivistystyön jaosto / Kivalo Opisto…

Meri-Lapin ympäristölautakunta 2014-2016 ja
Meri-Lapin ympäristöterveysjaosto 2014-2016
Kuntien toimialaan kuuluvaa ympäristönsuojelua ja rakennusvalvontaa johtaa ja valvoo Tornion kaupungissa sekä Keminmaan ja Tervolan kunnissa Meri-Lapin ympäristölautakunta.

Kuntien toimialaan kuuluvaa eläinlääkintähuoltoa ja ympäristöterveysvalvontaa johtaa ja valvoo Tornion ja Kemin kaupungeissa sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kunnissa Meri-Lapin ympäristöterveysjaosto.

Tornion kaupunki sekä Keminmaan ja Tervolan kunnat valitsevat Meri-Lapin ympäristölautakuntaan kolme jäsentä sekä henkilökohtaiset varajäsenet. Tornion kaupungin valitsema jäsen toimii lautakunnan puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana toimii Keminmaan tai Tervolan valitsema jäsen. Lautakunta kierrättää varapuheenjohtajuutta.

Meri-Lapin ympäristöterveysjaostoon valitsevat Kemin ja Tornion kaupungit kaksi jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Keminmaan, Simon ja Tervolan kunnat valitsevat jaostoon yhden jäsenen sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jaoston puheenjohtajaksi valitaan Tornion kaupungin valitsema jäsen. Varapuheenjohtajaksi valitaan Kemin kaupungin nimeämä jäsen.

Noista erilaisten yhteisten toimintojen kustannuksista, että perustettaessa ovat kulut yleensä tulleet asukasluvun / käytön suhteessa. Tosiasia on kuitenkin se, että sijaintipaikka nauttii aina kotipaikka etua. Kuten Kemi aiemmin hyvin runsaasti mm. L-PKS:n siirtoviivepotilasasioissa. Siis käytettiin erikoissairaanhoidon vuodepaikkoja, koska terveyskeskuksen vuodeosastolla tai vanhustenhuollon laiotoksissa ei ollut vapaita paikkoja.

Keminmaan kunta on rahoittanut Kemin uimahallin rakentamista, laajentamista ja viimeksi peruskorjauksessa 2Mmk panoksella, jotta Keminmaalaisilla on samat käyttöoikeudet kuin Kemiläisilläkin. Keminmaan kunnan omistusosuus on 25 % (150.000€) Perämeren Jäähalli oy;sta ja on aiemmin myöntänyt 5 vuoden ajan sille 25.000-30.000 € vuodessa konserniavustusta, avustaa Kemin kaupunginteatterin ja Länsi-Pohjan Jousikvartetin / Kemin kaupunginorkesterin toimintaa sekä on mukana Länsi-Pohjan Musiikkiopiston toiminnassa. Näihin yhteisiin toimintoihin Keminmaa käyttää moninkertaisesti enemmän rahaa kuin omaan nuoriso- ja urheilujärjestötukeensa