Yhdistys kokoontui hyvähenkiseen syyskokoukseen Keminmaan kunnantalolle käsittelemään ajankohtaisia asioita.

Yhdistyksen syyskokouksessa tehtiin henkilövalintoja vuodelle 2024 seuraavasti:

Hallituksen puheenjohtaja:

Heli Trög.

Hallituksen jäsenet vuodelle 2024:

Arto Hakala

Tapio Riikonen

Jukka Glader

Erkki Rönkkö

Väinö Ekorre

Jouni Hast

Velu Hietanen

Varalla: Jyrki Savikuja

Piirikokousedustajat ja heidän henkilökohtaiset varaedustajat vuodelle 2024:

Heli Trög/varalle Arto Hakala

Erkki Rönkkö/varalle Väinö Ekorre

Tapio Riikonen/varalle Jouni Hast

Jukka Glader/varalle Velu Hietanen

Piirihallituksen edustaja ja varaedustaja vuodelle 2024:

Heli Trög/varalle Tapio Riikonen

Keminmaan Perussuomalaiset ry / Valtuustoryhmä
Kunnalliset luottamustehtävät 2023-2025

Toimielin (yhtiö) / varsinainen jäsen /
varajäsen

Valtuuston 2. varapuheenjohtaja
Arto Hakala

Valtuuston vaalilautakunta:
Heli Trög /
Ari Reinikainen

Kunnanhallitus:
Heli Trög /
Väinö Ekorre

Sivistyslautakunta:
Ari Reinikainen /
Tapio Riikonen

Tekninen lautakunta:
Väinö Ekorre /
Erkki Rönkkö

Tarkastuslautakunta:
Jukka Glader /
Jouko Dunder

Keskusvaalilautakunta:
Markku Pussinen

Keminmaan Energia ja Vesi:
Jouni Hast /
Väinö Ekorre

Keminmaan Vuokra-asunnot:
Erkki Rönkkö /
Tapio Riikonen

Kemi-Tornion käräjäoikeuden lautamiehet:
Jouni Hast

Lapin poliisilaitoksen poliisin neuvottelukunta:
Heli Trög /
Jouni Hast

Keminmaan Perussuomalaiset ry
Hallituksen kokous
23.02.2023.
Paikka Keminmaan kunnantalo.

Yhdistyksen hallituksen kokouksessa tehtiin henkilövalintoja vuodelle 2023. Seuraavasti:

Hallituksen varapuheenjohtaja.
Jukka Glader

Yhdistyksen sihteeri.
Tapio Riikonen

Yhdistyksen taloudenhoitaja.
Heli Trög

Valtuustoryhmän henkilövalinnat:

Valtuustoryhmän puheenjohtaja.
Jyrki Savikuja

Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja.
Arto Hakala

Valtuustoryhmän
sihteeri.
Ari Reinikainen

Lisäksi päätettiin sääntömääräisen kevätkokouksen 2023 järjestämisestä huhtikuun loppuun mennessä.

1. Keminmaan Perussuomalaiset ry:n syyskokous 24.10.2022.

Yhdistyksen syyskokouksessa tehtiin henkilövalintoja vuodelle 2023.

Hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2023 valittiin Arto Hakala.

Hallituksen kokoonpano vuodelle – 23:
Väinö Ekorre
Jukka Glader
Elina Kemppainen
Tapio Riikonen
Erkki Rönkkö
Jyrki Savikuja
Heli Trög

Piirihallituksen edustaja ja varaedustaja vuodelle 2023:
Arto Hakala
Jukka Glader, varalle.

Piirikokousedustajat ja heidän henkilökohtaiset varaedustajat vuodelle 2023:
Arto Hakala (varalle Jukka Glader)
Heli Trög (varalle Väinö Ekorre)
Tapio Riikonen (varalle Elina Kemppainen)

Onnea ja menestystä kaikille valituille tuleviin tehtäviin!

ERIÄVÄ MIELIPIDE KOSKIEN KUNNANHALLITUKSEN 25.1.2022 KOKOUKSEN §36 KEMINMAAN KUNNAN MAAPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2021-2024
Maapoliittista ohjelmaa on Keminmaassa käsitelty kesäkuusta 2021 saakka. Viranhaltijatyönä huolellisesti laadittu ohjelma oli esityksen pohjana. Kunnanhallituksen kokouksessa Eeva Lääkön esityksestä ohjelmasta poistettiin tärkeitä kohtia kokouksessa 22.6.2021. Valtuustossa 1.7.2021 Maapoliittinen ohjelma herätti paljon keskustelua ja valtuutetut ihmettelivät, miksi ohjelmasta on poistettu kunnalle tärkeitä kohtia. Asia palautettiin valmisteluun.
Kunnanhallitus nimesi syksyllä työryhmän, jossa valmistelimme maapoliittista ohjelmaa yhdessä viranaltijoiden kanssa. Työryhmässä oli luottamushenkiöistä Risto Rimpisalo, Auli Tasala, Tommi Lepojärvi ja Eeva Lääkkö. Työryhmä päätti ottaa omilta ryhmiltään kannanotot kiistana olleisiin asioihin. Auli Tasala ja Risto Rimpisalo pyysivät ryhmien kannan ja ilmoittivat, että Kempar ja Vasemmistoliitto ovat virkamiestyönä tehdyn alkuperäisen ohjelman kannalla. Tommi Lepojärvi ilmoitti, ettei keskustan ryhmä ole asiaa käsitellyt mutta keskustan kunnanhallituksen jäsenet ovat sillä kannalla, että kunnanhallituksen 22.6. esittämä muutettu maapoliittinen ohjelma on heidän kantansa. Työryhmä ei siis päässyt yksimieliseen esitykseen ja asia tuli hallituksen käsittelyyn 25.1.22. Kunnanjohtaja Mauri Posio esitti, että hallitus esittää valtuustolle alkuperäistä virkamiestyönä tehtyä maapoliittista ohjelmaa.
Kunnanhallituksen kokouksessa Tommi Lepojärvi esitti, että kunnanhallituksen 22.6.2021 hyväksytty karsittu maapoliittinen ohjelma tulee kunnanhallituksen päätökseksi ja esitykseksi valtuustolle. Asiasta oli tiukka äänestys (4-5) ja Lepojärven esitys tuli päätökseksi.
Mitä eroa on virkamiestyönä tehdyllä maapoliittisella ohjelmalla verrattuna Lepojärven esittämään ohjelmaan? Virkamiestyönä tehdystä ohjelmasta on Lepojärven esityksessä poistettu tärkeitä kohtia
– Kohta 4.1. Neljännen kappaleen viimeinen lause. Kunta harkitsee myös Maankäyttö- ja rakennuslain (99, 100 §) mahdollistamaa lunastusta, mikäli kunnan kehityksen kannalta strategisesti tärkeitä alueita ei saada hankittua vapaaehtoisin kaupoin tai kaavoitusta turvattua muilla keinoin.
Lunastusta ei ole Keminmaassa tietääkseni koskaan käytetty ja sen käyttäminen vaatisi vahvat perustelut ja paljon etukäteisvalmistelua, kauppaneuvotteluja jne. ennen kuin lunastukseen voidaan mennä. Lunastus ei sittenkään ole kunnan omissa käsissä, sillä lunastus vaatii ministeriön luvan, mutta kunta on tietenkin asiassa aloitteellinen. Vaikka keinoa ei olisi koskaan tarkoitus käyttää, olisi typerää, että kunta katkoo etukäteen omia siipiään ja poistaa työkalupakista vapaaehtoisesti lain mahdollistamia keinoja kehittää yhteiskuntaa. Tulevaisuudesta ei voi koskaan tietää, siksi kaikki mahdollisuudet olisi pidettävä vireillä.
Kohta 4.4. Ensimmäinen kappale. Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain perusteella mahdollisuus antaa rakentamiskehotus yksityisen omistamalle, vajaasti rakennetulle rakennuspaikalle.
Rakentamiskehotuksia voi kunta käyttää siellä, missä kaava on laadittu yksityisten maalle, kunnallistekniikka toteutettu kaavan mukaisena, mutta tonttien rakentaminen ei ole toteutunut. Ihan normaali keino työkalupakissa. Kun rakennetaan kallis infra niin toiveena tietysti on, että alue tulee hyödynnettyä mahdollisimman hyvin.
Kohta 7. Kymmenes kappale viimeinen lause ja Muitakin hankintakeinoja käytetään, jos vapaaehtoiseen kauppaan ei päästä ja kohde on maankäytöllisesti merkittävä.
Muutkin keinot on syytä olla kunnan ”työkalupakissa”. En ymmärrä, miksi kunta nyt linjaisi, ettei näitä keinoja käytettäisi.
Kohta 7. yhdestoista kappale. Mikäli maa-aluetta ei saada kunnan omistukseen ja maanomistajan kanssa ei päästä yhteisymmärrykseen maankäyttösopimuksesta, käytetään lain suomia, kohdissa 4.2 ja 4.4 mainittuja keinoja.
Näistä kohdista etenkin kohta 4.2 on hyvin tärkeä Keminmaan kunnalle.
”4.2Yksityisen maan kaavoittaminen, sopimukset Kunnan ensisijaisena tavoitteena on hankkia ennen kaavoitusta raakamaa kunnan omistukseen. Yksityisomistuksessa olevien maiden kaavoittaminen on perusteltua, kun sillä tavoitellaan kuntarakenteen eheyttämistä tai pienet alueet liittyvät luontevasti kunnan kaavahankkeisiin. Kaavamuutostilanteissa yksityisen maanomistajan kanssa sovitaan asemakaavan toteuttamiseen liittyvistä seikoista ja kustannuksista maankäyttösopimuksin. Niissä määritellään osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Asemakaavoituksen käynnistämissopimus (MRL 91 b §) voidaan laatia ennen kaavoitustyön alkamista tai sen alkuvaiheessa. Siinä sovitaan maanomistajan ja kunnan välillä hankkeen käynnistämisestä, kaavoituksen kustannuksista ja niiden jakamisesta. Maankäyttösopimus (MRL 91 b §) laaditaan siinä vaiheessa, kun kaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä. Kaavan sisällöstä ei sopimuksella voida sopia. Niillä maanomistajilla, jotka saavat kaavoituksesta merkittävää maan arvon nousua, on velvollisuus osallistua kaavan toteutuksen kustannuksiin. Jos kaavoituksesta merkittävää hyötyä saavan maanomistajan kanssa ei päästä sopimukseen kaavoituksen kustannusten jakamisesta, voi kunta kaavan hyväksymisen jälkeen päättää kehittämiskorvauksen (MRL 91 c §) käynnistämisestä. Sen perusteena on kaavan toteuttamisen suunnittelu-, rakentamis- ja hankintakustannukset ja se voi olla maksimissaan 60 % asemakaavasta johtuvasta tontin arvon noususta.”
Keminmaassa yksityisten maita kaavoitetaan vain sopimusperusteisesti ja niillä sopimuksilla sitoutetaan maanomistajat osallistumaan kaavoituskustannuksiin ja lisäksi heiltä leikataan maan ”ansioton arvonnousu”. Tämä on toiminut hyvin ja on yleinen käytäntö.
Aalto-yliopiston diplomityö/Jukka Koponen: Maapoliittisten ohjelmien vertailu kuntien välillä, 28.12.2019 löytyy netistä. Diblomityössä ilmenevissä kunnissa kaikissa on nämä keinot kunnilla käytössä. Myös nopea vertailu muihin Lapin kuntiin osoittaa, että näitä keinoja ei ole poistettu kuntien käytöstä. Miksi Keminmaa poikkeaisi yleisesti hyväksytystä tavasta?
Löytyy netistä. Muistaakseni jokaisessa 11 tutkitussa ohjelmassa on kirjattuina ja käytettävissä ne keinot, joita Keminmaalla ”Lepojärven joukot” ei halua kirjattavaksi.
Keminmaan kunnan maapoliittinen ohjelma on työväline, jolla varmistetaan ja luodaan edellytykset suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti kunnan maankäyttöä, rakentamista ja muuta toimintaa.
Näillä poistoilla ja poliittisella päätöksenteolla pyritään heikentämään kunnan mahdollisuuksia maankäyttöratkaisulla kehittää kuntaa.
Aktiivisella maa- ja kaavoituspolitiikalla turvataan perusta kunnan kasvulle ja kehittymiselle ja varmistetaan kuntalaisille monipuoliset ja viihtyisät asumisvaihtoehdot ja elinkeinoelämälle hyvä toimintaympäristö. Maapolitiikalla tuetaan kunnan elinkeino- ja palvelustrategiaa, varmistetaan kohtuuhintainen, monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta ja pidätetään kunnalle kunnan tekemistä toimenpiteistä aiheutuva maan arvon nousu.
Maapoliittinen ohjelma sitoo myös kunnan tytäryhtiöitä. Hankaloituuko sähkö- ja vesi/viemärieverkkojen rakentaminen jos nämä Lepojärven esittämät keinot poistetaan maapoliittisesta ohjelmasta…
Tulee vain mieleen mitä virkaa on maapoliittisella ohjelmalla, jossa kunta rajaa vapaaehtoisesti itseltään pois lain sallimat keinot edistää tarvittaessa kaavoituksen ja maankäytön järkevää ja tarkoituksenmukaista toteuttamista?
Auli Tasala
kunnanhallituksen varapuheenjohtaja
Petri Juntikka
kunnanhallituksen jäsen
Heli Trög
kunnanhallituksen varajäsen

Varavaltuutettu Arto Hakalan Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro Keminmaan valtuuston kokouksessa tänään 17.12.2020:
”ARVOISA PUHEENJOHTAJA, HYVÄT VALTUUTETUT, VIRANHALTIJAT ja KUNTALAISET
Otan tähän alkuun lainauksen vuonna 2018 pitämästäni puheesta silloisessa talousarvio kokouksessa- ”Uskon, että jokaisella vaaleilla valitulla henkilöllä on sama intressi eli vain ja ainoastaan tehdä päätöksiä kuntalaisten parhaaksi ja heidän etujensa mukaisesti” No tähän uskoon on nyt tullut pieni jos ei isompikin särö viimeisen kahden vuoden aikana. Keminmaan kuntapolitiikkaa on vaivannut eri joukkueiden erimielisyydet, virkakoneiston ja poliitikkojen väliset ristiriidat ja vahvasti on noussut pintaan myös yksittäisten henkilöiden keskinäiset riidat jotka ovat vaikuttaneet negatiivisesti sekä kunnan työntekijöiden ilmapiiriin, luottamushenkilöiden yleiseen luottamukseen kuin myös Keminmaan kunnan julkisuuskuvaan ja päätöksentekoon. Minä en tiedä mikä niissä vuosituhannen alkupuolen tai jopa viimevuosisadan puolella tehdyissä asioissa edelleen tiettyjä tahoja närästää, eikä minua hirveästi kiinnostakaan, mutta tulevaisuuden kannalta olisi suotavaa jos jokainen tahollaan hautaisi sotakirveitä ja keskityttäisiin tekemään yhteisenä rintamana parempaa Keminmaata.
Mutta asiaan eli talous ja toimintasuunnitelmaan 21-23. Tälläkin kertaa on höyläilty sieltä täältä ja yritetty saada luvut sellaiselle mallille, että niitä voidaan lähteä eri hallintokunnissa sitten käyttösuunnitelmissa toteuttamaan. Vaikka höylää on käytetty niin täytyy muistaa, että kunnan peruspalvelut säilyvät kuitenkin varsin hyvänä ja ennenkaikkea varhaiskasvatuksessa ja koulupuolella pystytään toimintoja niukkuudesta huolimatta pyörittämään laadukkaasti niinkuin tähän asti. Meidän ei tarvitse yhdistellä luokkia joka tarkoittaisi luokkakokojen kasvamista ja todennäköisesti sitä kautta uudenlaisia ongelmia. Keminmaan koulujen luokkakokojen keskiarvo on alhaisempi vertailussa naapurikuntiin ja mielestäni se on yksi vetovoimatekijä kun lapsiperheet alueelle muuttoa tai asuinkunnan vaihtamista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden keskittämiseen on suhtauduttava kriittisesti, koska käyttäjien oikeudet lähipalveluihin on turvattava kaikissa olosuhteissa.
Vanhustenhoito on järjestettävä inhimillisesti hyväksyttävällä tavalla siten, ettei hoitoa missään olosuhteissa voida kuvailla säilyttämiseksi, On sitten kysymyksessä kunnan oma toiminta tai ulkoistettu palvelu.
Ulkoistettujen palvelujen valvonta pitää olla tehokasta ja riittävästi resussoitu.

Kallinkangasta on kehitetty kohti alueen hyvinvointikeskusta ja sen kehittämistä tulee jatkaa myös tulevina vuosina. Vaikka nyt eletään varsinkin ulkomaalaisten matkailijoiden kannalta vähintäänkin haastavia aikoja niin vahva uskoni on, että Koronan jälkeisenä aikana Kallinkangas tulee näyttelemään merkittävää roolia matkailijoiden saamisessa Meri-Lappiin.
Niukkuudesta huolimatta, meillä on mahdollisuus tukea myös kuntalaisten harrastusmahdollisuuksia joista hyvinä esimerkkeinä on
*latureittien kunnossapito,
*vuodelle 2022 suunniteltu uusi tekonurmikenttä Lassilaan, *Kivalo-opiston tukeminen
*musiikkiopiston avokätinen tukeminen lasten – ja nuorten osalta
*sekä myös ensi vuonna alkavalle nuorten orkesteritoiminnalle osoitettu määraha osoittavat, että joistakin puheista huolimatta tuemme kyllä kyseisiä toimintoja ja myös Perussuomalaisten valtuustoryhmä on vahvasti näiden kannalla kun panostus kohdistetaan ensisijaisesti lapsiin ja nuoriin. Tiedämme myös sen, että kunnan erilaiset yhdistykset tekevät omalta osaltaan hienoa työtä ja oletettavasti monet niistä ovat joutuneet Korona-aikana ahdinkoon. Ilokseni voinkin todeta, että Sivistyslautakunnassa saimme yksimielisesti päätettyä että yhdistyksille jaettavia avustuksia korotetaan ensi vuodelle 10,000 euron edestä.
Hyvänä ohjenuorana toimiikin se, että lakisääteiset palvelut on kyettävä tarjoamaan kriittisenkin arvostelun kestävällä tavalla ja harkinnanvaraisissa palveluissa on turvattava erityisesti ne, joiden kohderyhmänä ovat lapset, nuoret ja vanhukset.
Investoinneista sen verran, että kunnantalon remontti ja Rajakankaan alueen investoinnit ovat mittavia panostuksia kun katsotaan kunnan investointien lähihistoriaa. Rajakankaan investoinnilla pyritään saamaan yrityksiä Keminmaahan mikä on aina kuntatalouden kannalta hyvä asia. Toivotaan, että tontit menevät kaupaksi viimeistään kunnes MetsäGroupin tehdasinvestointi saa sinettinsä.

Kunnantalon mittavalle remontoinnille ei sen sijaan ole sellaisia perusteita, että siihen oli kovinkaan järkevää investoida noin kuutta miljoonaa euroa ja Perussuomalaisten valtuustoryhmän mielestä se on edelleenkin huono päätös, mutta kuten olen itsekin todennut niin sen kanssa on elettävä ja demokratia on siinäkin asiassa puhunut.
Kumpikaan edellämainituista investoinneista ei tuo suoraan kuntalaisten arkeen panostuksia ja ryhmänä toivommekin, että seuraava isompi investointi kohdistuisi kuntalaisten hyvinvointiin. Vai miltäpä kuulostaisi Urheiluhalli jossa voisi järjestää myös konsertteja sekä kiertäviä teatteriesityksiä? Investointi pyörii noin 2miljoonan hujakoilla ja siinä olisi vauvasta vaariin tyyppinen keskus kuntalaisille ja mikä parasta asiakkaiden käyttömaksuilla voitaisiin hoitaa laina – sekä vuosittaiset käyttökulut. Mutta Palataan tähän tarkemmin keskustelun lomassa.
Talousarvio kokonaisuudessaan on taas näyte siitä, että kykenemme tekemään tiukkojakin budjetteja kuitenkaan oleellisesti heikentämättä kuntalaisten peruspalveluita. Kunnan on kuitenkin edelleen näissäkin oloissa noudatettava tiukkaa talouskuria ja kunnan taloutta ei saa päästää kriisiytymään.

Myös Luottamuksen ja uskottavuuden palauttaminen pitää olla tavoite, johon kaikki sitoutuvat tulevina vuosina!

Suuri kiitos johtaville viranhaltijoille hyvästä työstä talousarvion kimpussa, ei varmasti ole ollut helppoa mutta hyvä siitä tuli. Erityiskiitokset koko kunnan henkilökunnalle jotka ovat jaksaneet tämän poikkeusajan keskellä hoitaa työnsä, varmasti välillä äärirajoilla ja pitää kunnan pyörät pyörimässä.
Keminmaan Perussuomalaisten valtuustoryhmä toivottaa rauhaisaa joulunodotusta sekä sopuisampaa vuotta 2021.
Arto Hakala”